Tutkimus sairaanhoitajien työoloista: ”Huolestuttavaa luettavaa”, kommentoi SDP:n Tarja Filatov

Sairaanhoitajien tänään julkistettu työolobarometri on huolestuttavaa luettavaa, sanoo SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov. Työn kuormittavuus uuvuttaa ihmisiä ja halu vaihtaa alaa kasvaa. Erityisesti yötyö koetaan raskaaksi.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Filatov huomauttaa blogikirjoituksessaan, että työuran alkupäässä olevat sairaanhoitajat ovat työhönsä tyytymättömämpiä. Työaikamuoto vaikuttaa sairaanhoitajien kokemukseen työoloista. Vuoro- ja yötyötä tekevien työhyvinvointi tarvitsee siis erityistä huomiota.

Työaikalaissa tulisi Filatovin mukaan pohtia uudelleen terveydenhuollossa paljon käytetty jaksotyö.

”Se tuo epävarmuutta työntekijän arkeen ja kuormittaa. Sitä käytetään selvästi myös kohtuuttomana säästökeinona. Miesvaltaisilla aloilla käytetään selkeämpää vuorotyötä, mutta naisvaltaisten alojen riesa on jaksotyö. Hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi laajentaa jaksotyön käyttöä.”

Hallituksen työaikalakiesitys nostaa vuorokausilevon vähimmäiskeston yhdeksästä 11 tuntiin, mutta jaksotyössä vuorokausilepo voidaan nipistää yhdeksään tuntiin.

Hallituksen esitys mahdollistaa Filatovin mukaan  sen että, lääkäriasema, joka on auki kello 7–20 voisi jatkossa laittaa henkilöstön jaksotyöhön, jolloin työvuoro voisi olla koko aukiolon pituinen.

”Eikä ylimääräisen työn teettämisestä tarvitsisi maksaa ylityötä, jos työvuorosuunnitelmasta vastaavasti vähennetään tunteja, eivätkä työaikajakson tunnit ylittyisi. Tällaiset työvuorot kuormittavat tekijöitään, kasvattavat sairastumisriskiä ja jopa vaarantavat hoidon laatua.”

Filatov kirjoittaa, että työaikalain perimmäinen tarkoitus on työaikasuojelu.

”Univaje, pitkät työvuorot, työskentely yöllä ja yleisesti ottaen riittämätön palautuminen vuorotyössä lisäävät tapaturmariskiä, todennäköisyyttä sairastua aikuistyypin diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, erityyppisiin syöpiin, erityisesti naisilla rintasyöpään.”

Vaikka yötyön terveysriskit yksilötasolla ovat matalia, vuorotyön yleisyys ja siihen liittyvien sairauksien sekä terveyshaittojen moninaisuus nostavat yötyön yhden keskeisimmistä työterveysriskeistämme. Erityisesti pitkät yövuorot ovat haitallisia terveydelle, Filatov sanoo.

”Hallituksen työaikalakiesitys nostaa vuorokausilevon vähimmäiskeston yhdeksästä 11 tuntiin, mutta jaksotyössä vuorokausilepo voidaan nipistää yhdeksään tuntiin. Käytännössä tämä saattaa johtaa siihen, että jaksotyössä esiintyy runsaasti alle 11 tunnin mittaisia vuorovälejä. Lyhyet vuorovälit aiheuttavat väsymystä, unettomuutta, tapaturmien ja sairauspoissaolojen lisääntymistä.”

Filatov muistuttaa, että lyhyet vuorovälit vaikeuttavat myös työn ja muun elämän yhteensovittamista.

”Hoitoalan ammattitaitoisesta henkilöstöstä alkaa olla pulaa. Pula pahenee, kun eläköitymispiikki kasvaa. On välttämätöntä löytää keinoja, joilla turvataan hyvä työelämä meille kaikille tärkeillä hoiva-aloilla. Kyse on palkkauksesta, johtamisesta, mutta myös perheystävällisistä työajoista. Täsmentämällä työaikalain jaksotyön lepoaikaa, voidaan parantaa hoitajien jaksamista.”

(Julkaistu Demokraatissa)

Markkinat hoitaa - vai hoitaako?

Sote-uudistuksella oli isoja tavoitteita, jotka kaikki puolueet jakavat: toimivammat palvelupolut, jossa sosaalipalvelut, perusterveydenhoito ja erikosisairaanhoito limittyvät asikkaan tarpeen mukaan,  vahvemmat hartiat, jotta osaava työvoima ja rahat riittävät, ihmisen parempi hoitoon pääsy.

Työvoimapalveluiden uudistamisessa on hyviä tavoitteita: vähemmän byrokratiaa, enemmän vaihtoehtoja ja uusia innovatiivisia palveluita, parempia työllistymistuloksia.

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa nämä hienot tavoitteet on moukaroitu murusiksi yksi toisensa jälkeen. Kissan takki muistuttaa tuluskukkaroa ja vieläpä tyhjää sellaista. Jos maakuntauudistus toteutuu, siitä tulee kallis sotku.

Kunpa Sipilän hallitus päästäisi irti sokeastamarkkinauskosta. Molemmista uudistuksista saisi korjaamalla kelvollisen. Mutta se ei päästä. Itse uskon, että markkinoita ja yksityisiä palvelutuottajia pitää hyödyntää uudistuksissa, mutta markkinoiden kovuuden edessä ei saa olla naivi. 

Perustuslakiasiantuntijat ovat painineet sote-uudistuksen kanssa pitkään ja huolella. Heistä mm. professorit Lavapuro ja Ojanen ovat olleet julkisuudessa huolissaan siitä, että eriarvoisuus uhkaa kasvaa ja paljon palveluja tarvitsevien asema heiketä.

Sotessa asiakassuunnitelma, jonka piti nivoa palvelut yhteen, mutta se ei enää ole pakollinen kuin tietyissä tilanteissa eikä sido tuottajia. Sinne katosi integraatio. Jäljelle jää parempi lääkäriin pääsy. Se toteutuu, jos on varaa maksaa nousevat maksut. Hallitus toi eduskuntaan kaksi viikkoa sitten lain, jossa terveyskeskusmaksujahan esitetään jo nyt korotettavaksi todella paljon. Kirjoittaessani tätä ministeri Saarikko sanoi, että sitä ei ehjä ehditä käsitellä...

Markkinamallin ja rahoitusmekanismin on pelätty joutavan yksityisten toimijoiden kermankuorintaan. Minsteri Saarikko vakuutti, että yksityiset sote-keskukset eivät saa valita asiakkaitaan. 

Laki kieltää suoraan estämästä asiakkuutta, mutta ainahan asian voi tehdä hienovaraisemmin. Yritys voi aina vaikuttaa toimillaan siihen, ketkä sen asiakkaaksi hakeutuvat. Voi palvella toisia paremmin kuin toisia. Moni meistä on kokenut jopa kaupassa sen, että verkkareissa ja röntsissä pihavaatteissa saa erilaista palvelua kuin juhlatamineissa. 

Sote-keskusten asiakkaiden  korvausperiaate on ongelmallinen, koska osa asiakkaista on työterveyshuollon piirissä. Mallin arvioidaan kasvattavan kustannuksia. Asiantuntijat suosittavat, että valinnanvapauden piiriin saatettaisiin palveluita asteittain, jotta riskit olisivat pienemmät. Olisi oikein antaa maakuntien valita vauhti.

Valinnanvapaus voi helpottaa lääkäriin pääsyä, mutta se tulee kalliiksi. Lääkäriin pääsy helpottuisi myös julkisia terveyspalveluja vahvistamalla ja riski olisi pienempi. Mitä enemmän talousasiantuntijoita olen kuunnellut sitä enemmän huolettaa. Soten  rahoituksella on iso merkitys, koska lakiin on kirjattu kustannussäästöjä. Eikä maakunnilla itsellään ole rahoitusvälineitä.

Vahvemmat hartiat mallissa ovat maakunnat. Maakuntien pitää koordinoida kokonaisuutta. Hallituksen alkutaipaleella aluesairaaloilta kiellettiin anestesiaa vaativat toimenpiteet. Tästä monessa maakunnassa tuli ikävää vääntöä ja  Nyt hallitus haluaa lain, joka sallii yksityisille sairaaloille sen, minkä se julkiselta kieltää. Tasan ei käy markkinat tässäkään asiassa.

Hämeessä vahvempien hartioiden hakeminen on edennyt ilman soteakin. Erikoissairaanhoidon palveluja koordinoidaan yhdessä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. 

Sote-palvelutkin on mahdollista saada isommille hartioille, vaikka markkinaehtoinen sotelaki eduskunnassa kaatuisi. Voidaan rakentaa maakunnan kokoinen sosiali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus, jossa palvelut järjestetään samalla logiikalla kuin kunnissa. Julkinen toimija päättää mitä se tekee itse ja mitkä se osta markkinoilta.

Sen miksi vastustan hallituksen sote-ja maakuntauudistusta on kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kiteyttänyt sote- uudistuksen ongelman ”yritystueksi, joka on räätälöity muutamalle suurelle terveysalan yritykselle”.

Ikävä kyllä sama ongelma on työllisyyspalvelhissa, niissä vuokrafirmat ja muut yksityiset toimijat pääsevät tekemään palvelutarvearvion asiakkaasta. Siinä määritetään mitä palvelua asiakas tarvitsee. Ei tarvitse olla kovin vainoharhainen, kun epäilee, että asiakkaat tarvitsevat juuri niitä palveluita, joita yritys tuottaa... käytetään markkinoita hyväksi, mutta ei jätetä yhetikunnallisia palveluita niiden armoille.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Lisäpanokset työttömien koulutukseen kannattavat

- Työllistymisen tukeen ja palveluihin kannattaa panostaa, koska työttömyys se vasta kallista onkin, olipa kyse sitten inhimillisestä kärsimyksestä rahasta, sanoo kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

- Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Verotulojen ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia, tuore Työttömyyden laajat kustannukset -julkaisu kertoo.

- Tutkimus osoittaa, että oppisopimuskoulutus, ammatillinen työvoimakoulutus sekä yksityisen sektorin tuettu työ ovat tehokkaimpia työllisyyden näkökulmasta. Tämä ei ole mikään uusi uutinen, Filatov toteaa.

- Ilahduttavaa tutkimustuloksissa oli se, että myös yli 50-vuotiaiden kohdalla koulutus tuo työllisyyshyötyä. Ikääntyvät itse epäilevät usein, että onko kouluttautumisesta enää hyötyä, mutta tutkimus tukee koulutushyötyjä, Filatov painottaa.

- Koulutukseen panostaminen kannattaa. Siksi on surullista, että Sipilän hallitus ensitöikseen ajoi työvoimakoulutuksen alas. Työttömän osaamisen arvioidaan alenevan heikkenevän työttömyyden pitkittyessä ja siksi koulutuksella on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitäjänä, Filatov sanoo.

Tänä vuonna aktiiviseen julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin on varattu 244 miljoonaa, josta ammatillista koulutusta voi ostaa reilulla 70 miljoonalla. Summa ei ole suuren suuri suuri, jos sitä vertaa työttömyyden aiheuttamiin kuluihin.

- Omaehtoisen kouluttautumisen helpottaminen ei yksin riitä työttömien koulutuspolitiikaksi, vaikka onkin kannatettava asia. Pitää tarjota koulutusta myös niille, jotka eivät itse hakeudu tai löydä itselleen kouluttautumispaikka, Filatov muistuttaa.

- Oppisopimuskoulutus ja yrityksiin palkkatuella työllistäminen ei ole yksin työhallinnon käsissä. Tähän tarvitaan yritysten kumppanuutta.

- Työvoimapulasta kärsivien yritysten kannattaa panostaa yhteistyöhön työhallinnon kanssa ja valtion kannattaa miettiä lisäkannusteita niin työttömille kuin yrityksille, jotta tehokkaimpia työvoimapolitiikan välineitä käytetään enemmän, Filatov sanoo.

- Starttirahan työllisyysvaikutus on korkea, mutta sen vaikutus työttömän tuloihin on keskimäärin laskettuna heikentävä eikä parantava. Tämän vuoksi on vähennettävä yrittäjäköyhyyttä. Starttiraha ei yksin tuo riittäviä myönteisiä tuloksia, Filatov toteaa.

Hallitus nostaa terveyskeskusmaksuja rajusti

Terve ihminen pystyy rakastamaan ja tekemään työtä. Näin on sanonut Sigmund Freud. Aika hyvin sanottu. Pitkäaikaissairaan mummon mielestä terveys on sitä, että ”Ei ihan hirveesti koske mihinkään ja pystyy käymään kaupalla”. Aika hyvin sanottu.
 
Eläkeläinen maksaa vuodessa keskimäärin 830 euroa sote-palveluista. Toiset maksavat enemmän kuin toiset. Näiden palvelujen arvo on henkilöä kohti noin 6500 euroa vuodessa. Palveluja tuetaan yhteiskunnan varoista runsaasti ja se on aivan oikein.

Lapsiperheiden varhaiskasvatusmaksut ovat lailla säädeltyjä. Niissä turvataan pienituloisille nollamaksuluokka. Lapsen päivähoitoon vieminen ei siis ole rahasta kiinni. Näin turvataan turvallinen arki pienille lapsille.
 
Olen ajanut pitkään samanlaista lakia terveydenhuoltoon ja vanhustenhoivaan, koska niissä vallitsee maksujen villi länsi. Erityisesti palveluasuminen tarvitsee säädellyt maksut. Hallitus antoi eduskunnalle maksuja koskevan lakiesityksen viime viikolla. Odotin lakia innoissani, mutta pettymys oli suuri, kun luin lain. En todellakaan odottanut hallituksen esittämää sisältöä.

Nyt käy niin, että esimerkiksi paljon terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden välimaksukatto poistuu ja kustannukset nousevat rajusti.

Vuonna 2015 terveyskeskuksiin tehtiin lähes viisi miljoonaa käyntiä. Noin miljoona käyntiä ylittivät kolmen käyntikerran välikaton.

Jatkossa lääkäripalveluja monta kertaa vuodessa käyttävien maksurasitus kasvaa. Eniten käyntejä asiakasta kohden on vanhimmissa ikäryhmissä. Jos asiakkaalla olisi esimerkiksi 10 käyntikertaa lääkärissä kalenterivuoden aikana, hän maksaisi jatkossa asiakasmaksua 206 euroa. 
 
Terveyskeskuksen lääkärikäynneistä maksetaan jatkossa maksukaton täyttymiseen saakka (683 euroa) kun aiemmin välikatto rajoitti maksun perinnän joko kolmeen käyntikertaan vuodessa (61,80) tai 41,20 euron vuosimaksuun. Pahimmassa tapauksessa maksut nousevat satoja euroja vuodessa.

Odotin kiihkeästi lakia, koska ajattelin, että yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen. Tavoitteena ei todellakaan ole ollut köyhdyttää paljon sairastavia ikäihmisiä. Mutta nyt niin käy.
 
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksessa arvioitiin nykyisten asiakasmaksujen köyhyysvaikutuksia vuosina 2010-2018. Eniten terveydenhuollon palveluja käyttävät ja asiakasmaksuja maksavat pienituloiset sekä ikääntyneet. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9 prosenttiyksikköä, kun maksut huomioidaan. Vaikutus on suuri.
 
Esityksessä on myös myönteisiä asioita. Suun terveydenhuollon maksut kerryttävät jatkossa maksukattoa. Maksukaton seuranta siirtyy pois asiakkaalta palvelun järjestäjän vastuulle.
 
Alle 18-vuotiaiden kaikki terveyspalvelut säädetään maksuttomiksi. Maksujen perimättä jättämisessä laki noudattaa demarien aloitteesta ja vaatimuksesta Hämeenlinnassa käyttöön otettua linjaa eli velvoitetta maksujen alentamiseen sekä perimättä jättämiseen tiukennetaan.
 
Pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakkaan käyttövaraa nostetaan ja tehostettuun palveluasumiseen säädetään vähimmäiskäyttövara. Tämä on tervetullut uudistus, vaikka käyttövara jää pieneksi.
 

Hyvän elämän turvaaminen sairastuessa on tärkeää. On tärkeää, että palveluja on saatavilla, mutta ihan yhtä tärkeää on se, että ihminen selviää palvelumaksuista eikärahapulan vuoksi jätä menemättä lääkäriin sairastuessaan.

Romaniasiain neuvottelukunta on myöntänyt Paarkiba-tunnustuksen Tarja Filatoville

Romaniasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuoden 2018 Paarkiba–tunnustuksen hämeenlinnalaiselle kansanedustajalle sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajalle Tarja Filatoville. Palkinto myönnetään romanien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia merkittävästi parantaneesta toiminnasta.

Romaniasiain neuvottelukunta myöntää vuosittain kiitos–sanaa tarkoittavan Paarkiba–tunnustuksen romanien asemaa, kieltä ja kulttuuria merkittävästi ja innovatiivisesti edistävälle henkilölle, taholle tai organisaatiolle. Tunnustuspalkinnon tarkoituksena on kannustaa ja antaa kiitosta romanien asemaa edistävästä työstä. 

Romaniasiain neuvottelukunnan valinnan perustelut tunnustuksen myöntämiselle ovat seuraavat:

Tarja Filatov on tehnyt koko kansanedustajauransa ajan, vuodesta 1995 alkaen työtä ihmisoikeuksien ja niiden vähemmistöryhmien puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin. Hän on toiminut valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2014-2018. Filatov osallistui vuosina 2011-2017 merkittävällä työpanoksella Suomen ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin. Lisäksi Filatov johti vuonna 2017 toisen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO 2 vuosille 2018-2022) valmistelutyötä.

Mummopuhelimesta työn ja osaamisen muutokseen

Sosiaalisessa mediassa kiertää kuva, jossa on lapsuuteni puhelin. Pulska pöydällä seisova luuripuhelin. Kuvassa paikalle saapuvat älypuhelimet, jotka huutavat iloissaan mummo! Kuva osui ja upposi.

Moni iso muutos tapahtuu lähes huomaamatta. Pehmeästi. Lapsuudessani olivat luurit ja pyöritettävät numerot, mutta suurin ero on oikeastaan se, että puhelimessa ei turhia höpötelty. Nyt kännykkä on jossain käytössä koko ajan. Ilman sitä arki ei toimi eikä töitä kykene tekemään.

Työn muutos on osin huomaamatonta, osin ryskyvää, ihmisten elämää järisyttävää. Työpaikkoja kuolee ja syntyy vuosittain yli 220 000.

Tämän lisäksi ihmiset vaihtavat työpaikkaa. Vuosittain työpaikoilla on lähes puoli miljoonaa työntekijää, jotka eivät olleet siellä vuotta aiemmin.

Työnvälityksellä on suuri merkitys siinä, että työpaikka ja työntekijä löytävät toisensa. Vielä meillä ei ole määrällistä pulaa työvoimasta, mutta aina työpaikkoihin ei löydy tekijöitä.

Mitkään yksittäiset tekijät eivät selitä rekrytointiongelmia. Ne muodostuvat eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kyse on työnhakijoiden osaamisesta ja odotuksista sekä työnantajan vaatimuksista ja työpaikan ominaisuuksista, sijaintipaikasta, rekrytointikäytännöistä, toimintakulttuureista sekä koulutus- ja palvelujärjestelmistä.

Jotkut tehtävät muuttuvat läpikulkutyöpaikoiksi. Niistä hakeudutaan pois mahdollisimman nopeasti, koska työ ei tarjoa kunnon palkkaa, työaika on silppuinen tai työilmapiiri kehno.

Osa vaikeasti täytettävistä työpaikoista vaatii korkeaa osaamista eikä osaajia ole tarpeeksi. Osaajia siirtyy eläkkeelle, toisiin työtehtäviin ja heitä on vaikea rekrytoida harvemmin asutuille alueille. Työnantajilla saattaa olla huono maine tai työ on huonosti organisoitu. Työntekijälle saattaa muodostua kannustinloukku työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa.

Se, että työpaikat täyttyvät nopeasti on kaikkien etu. Yksityiset ja sektoroituneet työnvälitys- ja rekryfirmat auttavat työn ja tekijän kohtaamisessa.

Akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa ammatillista työvoimapoliittista koulutusta lisäämällä ja täydennyskoulutusta vahvistamalla. Ihmisten työkykyä taas voidaan parantaa paremmalla sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työvoimapalvelujen sekä tulonsiirtojen yhteen nivomisella.

Maailman talousfoorumin mukaan nykynuorista 65 prosenttia työllistyy tehtäviin, joita ei vielä ole olemassa.

Pidemmällä välillä koko koulutuspoliittisen ajatuksen on muututtava. Nuorten on opittava lukemaan tulevaa ja hahmottamaan yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia. Koulutuksen on onnistuttava motivoimaan yksilö elämän ikäiseen uuden oppimiseen.

Ilmiöpohjainen oppiminen on yksi keino tähän. Se on vahvasti tutkimuspohjaista oppimista, jossa opiskelija suunnittelee ja toteuttaa omaa oppimistaan. Tämä ei tarkoita yksin oppimista, vaan opettajalla on vahva ja vaativa rooli ohjaajana sekä vastuu siitä, että opiskelija oppii.

Ilmiöpohjaisessa oppimisessa motivaation syntyminen on tärkeää. Autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet auttavat motivaation syntymisessä.

Ne ovat taitoja joita työelämässä tarvitaan. Autonomia, itsenäinen työskentely ja itsensä johtaminen ovat arkipäivää, pystyvyyden tunne auttaa ylittämään oman normisuorituksen ja vaikeuksista selviäminen on helpompaa kun kokee kuuluvansa yhteisöön.

Osaavan työvoiman riittävyys on tulevaisuudessa yksi suurimpia haasteitamme, siksi meidän on osattava enemmän ja pystyttävä auttamaan työmarkkinoille nykyistä paremmin osatyökykyisiä ihmisiä. Tässä kyse ei ole vain työntekijän jumppaamisesta työn tarpeisiin, myös työpaikkojen on muokattava työtä erilaisten ihmisten työkyvyn mukana.

Filatov vaatii terveyskeskusmaksujen korotuksien perumista

Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan terveyskeskusmaksujen välimaksukaton poistaminen on peruttava.

Filatovin mukaan hallituksen esitys voi pahimmassa tapauksessa nostaa asiakasmaksuja sadoilla euroilla vuodessa.

Terveyskeskuksen lääkärikäynneistä maksetaan jatkossa maksukaton täyttymiseen saakka (683 euroa), kun aiemmin välikatto rajoitti maksun perinnän joko kolmeen käyntikertaan vuodessa (61,80 euroa) tai 41,20 euron vuosimaksuun.

– Kymmenen kertaa vuodessa lääkärillä käyvä maksaisi jatkossa asiakasmaksua 206 euroa, joka on pienituloiselle valtava summa, Filatov toteaa.

Tarja Filatov puhui maanantaina Forssassa kansanedustajakierroksella.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Terveyskeskusmaksut köyhdyttävät ikäihmisiä

Hallitus suosii yksityisiä leikkaussairaaloita ja nostaa terveyskeskuksessa usein käyvien ihmisten maksuja. Näin surullisia lakeja hallitus toi eduskuntaan kevätistuntokauden alkajaisiksi.

Aiemmin, kun hallitus toi terveydenhoitoon keskittämisesityksen, joka kielsi mm. Forssassa ja Riihimäellä anestesiaa vaativat leikkaukset, asiaa perusteltiin potilasturvallisuudella ja henkilöstön riittävyydellä.

En pitänyt keskittämisajatuksesta, mutta ajattelin, että tavoite on hyvä. Nyt hallitus on tuonut esityksen, joka sallii samat leikkaukset yksityisissä sairaaloissa. Ministeri sanoo, että tilanne on tasapuolinen yksityisiä ja julkisia toimijoita kohtaan. Minun on vaikea uskoa tätä.

Ensin vaadittiin julkista puolta ajamaan aluesairaaloiden leikkaustoiminta alas potilasturvallisuuden nimissä. Tämä oli Hämeessäkin kipeä prosessi. Nyt potilasturvallisuutta on se, että yksityiset saavat leikata samoja leikkauksia ja vielä julkisen toimijan ostamana. En enää pysy hallituksen logiikassa mukana.

Riskinä on, että henkilöstöä valuu yksityisiin leikkaussairaaloihin, koska niissä ei tarvitse päivystää. Päivystysvastuu on julkisella. Ja julkinen korjaa virheet, jos yksityisellä puolella sattuu virheitä. Tämä esimerkki kuvaa koko sotea. Kaikki muuttuu koko ajan, ei vain lakien pykälät, vaan  kielletyt ja sallitut asiat.

Terveyskeskusmaksujen välikaton poisto rokottaa paljon sairastavia

Samaan aikaan yksityistämislain kanssa eduskuntaan tuli sote-maksuja koskeva laki. On hyvä, että maksuille tulee valtakunnalliset pelisäännöt. Odotin lakia, mutta en hallituksen esittämää sisältöä.

Maksujen yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen, mutta nyt ne leikkaavat kipeästi paljon sairastavilta.

Nyt käy niin, että esimerkiksi paljon terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden välimaksukatto poistuu ja kustannukset nousevat. Terveyskeskuksen lääkärikäynneistä maksetaan jatkossa maksukaton täyttymiseen saakka (683 euroa) kun aiemmin välikatto rajoitti maksun perinnän joko kolmeen käyntikertaan vuodessa (61,80) tai 41,20 euron vuosimaksuun.

Vuonna 2015 terveyskeskuksiin tehtiin lähes 5 miljoonaa käyntiä. Noin miljoona käyntiä ylittivät 3 käyntikerran välikaton. Jatkossa lääkäripalveluja monta kertaa vuodessa käyttävien maksurasitus kasvaa. Eniten käyntejä asiakasta kohden on vanhimmissa ikäryhmissä.

Jos asiakkaalla olisi esimerkiksi 10 käyntikertaa lääkärissä kalenterivuoden aikana, hän maksaisi jatkossa asiakasmaksua 206 euroa. Usein terveyskeskuslääkärillä käyvän kohdalla maksuja voi kerääntyä useita satoja euroja ennen kuin maksukatto täyttyy.

Maksujen yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen, mutta nyt ne leikkaavat kipeästi paljon sairastavilta. Tavoitteena ei todellakaan ole ollut köyhdyttää paljon sairastavia ikäihmisiä. Mutta nyt näin käy.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksessa arvioitiin nykyisten asiakasmaksujen köyhyysvaikutuksia vuosina 2010-2018. Eniten terveydenhuollon palveluja käyttävät ja asiakasmaksuja maksavat pienituloiset ja ikääntyneet. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9 prosenttiyksikköä, kun maksut huomioidaan.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvää

Esityksessä on myös myönteisiä asioita.Suun terveydenhuollon maksut kerryttävät jatkossa maksukattoa. Maksukaton seuranta siirtyy pois asiakkaalta palvelun järjestäjän vastuulle.

Alle 18-vuotiaiden kaikki terveyspalvelut säädetään maksuttomiksi. Laki noudattaa myös demarien aloitteesta ja vaatimuksesta Hämeenlinnassa käyttöön otettua linjaa eli velvoitetta maksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen tiukennetaan.

Lisäksi pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakkaan käyttövaraa nostetaan ja tehostettuun palveluasumiseen säädetään vähimmäiskäyttövara. Tämä on tervetullut uudistus, vaikka käyttövara jääkin pieneksi.

Saa nähdä ehtivätkö lait käydä läpi eduskunnan säätämisprosessin, koska ne tulivat niin myöhään ja perustuslakivaliokunnankin on niistä lausuttava. Pahat kielet eduskunnassa kuiskivat, että kyseessä oli jälleen kahden kauppa, jossa kokoomus sai yksityistämislain, joka tulee voimaan, vaikka sote kaatuisikin ja keskusta puolestaan pääsi säätämään palvelumaksuista. Tiedä häntä. Politiikassa tehdään usein kompromisseja, mutta sulle mulle politiikka on kyseenalaista.

Pääradasta ja sen rahoituksesta

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)  sanoo 8.1. Hämeen Sanomissa, että kukaan ei ole hänelle esittänyt pääradan suunnittelurahaa. Jos hän tarkoittaa lausunnollaan sitä, että liikenteenneasioista vastaava ministeri Anne Berner ( kesk.) ei ole tehnyt virallista budjettiesitystä asiasta, hän saattaa puhua totta. Jos hän tarkoittaa, että asiaa ei ole hänelle esitetty, hän puhuu muunnettua totuutta. 

Olen henkilökohtaisesti puhunut hänelle asian tärkeydestä ja keskustelussamme hän nosti esiin Turun radan.

Pääradan kapasiteetista ja Hämeenlinnan sekä Riihimäen junaliikenteestä on tehty hallitukselle useita kirjallisia kysymyksiä. Vastaukset niihin allekirjoittaa asiasta vastaava ministeri. Hämeen liitto on asiaa valtiovarainministerille ja monille muille ministereille viestinyt.

Uskon myös, että hallituspuolueiden kansanedustajat ovat asiaa viestineet, koska useampi hämäläinen ja pirkanmaalainen hallituspuolueenkin  kansanedustaja allekirjoitti Hämeen liiton ja Kanta-Hämeen kansanedustajien yhdessä valmisteleman talousarviolaoitteen. Itse olin aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja uusin sen budjettiäänestystä. Asia ei ole voinut mennä valtiovarainministeriltä vahingossa ohi. 

Pääradan merkitys koko Suomen taloudelle on selvä. Se on tärkeä radan varrella asuville ihmisille ja työpaikkaliikenteelle, mutta myös teollisuudelle ja tavaraliikenteelle.

Valtiovarainministeri sanoo haastattelussa, että työllisyyden vahvistaminen on keskeisin tavoite. Olen asiasta samaa mieltä. Pääradalla ja sen välityskyvyllä on merkittävä rooli työllisyyspolitiikassa.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Jopa 36% ammateista häviää seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa – Filatov: ”Osaaminen, koulutus ja jatkuva uuden oppiminen paras keino selviämiselle”

– Teknologinen murros ja globalisaatio ovat jo muuttaneet voimakkaasti työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan tasapainoa. Osaavan ja korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov puhuessaan Hämeen Ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlassa eilen.

– Osaaminen, koulutus ja jatkuva uuden oppiminen ovat paras keino työn murroksesta selviämiselle, Filatov kiteyttää.

Filatov toteaa, että maailma muuttuu vinhaa vauhtia digitalisaation mukanaan tuoman uuden teknologian, kuten robotisaation ja tekoälyn myötä. On arvioitu, että jopa 36% ammateista häviää seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa.

– Tästä ei pidä huolestua, kaikki työn muutos ei ole järisyttävää, vaan pehmeää, lähes huomaamatonta.

Työpaikoista keskimäärin 12 prosenttia kuolee ja syntyy uusina vuosittain eli yli 220 000.

Tämän lisäksi ihmiset vaihtavat työpaikkaa muista syistä. Vuosittain työpaikoilla on yli 480 000 työntekijää, lähes puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät olleet siellä vuotta aiemmin. Viime vuonna työhön haettiin yhteensä 640 000 henkilöä.

– Uusia ammatteja syntyy vanhojen tilalle. Maailman muuttuessa oikeanlaisesta osaamisesta on tullut yhä tärkeämpää.

Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät kykyyn oppia uusia aihealueita, hallita omaa ajankäyttöä, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti.

– Me suomalaiset pärjäämme globaalissa kilpailussa kunhan huolehdimme kunnollisesta koulutuksesta, tutkimuksesta ja niiden pohjalta syntyvistä innovaatioista, Filatov vakuuttaa.

– Koulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Koulutuksesta on taloudellista ja henkistä hyötyä niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Koulutus toimii myös tasapainottajana, vakuutuksena. Silloin kun taloudessa menee huonommin, koulutetut henkilöt pärjäävät paremmin kuin kouluttautumattomat. Koulutetun ihmisen on helpompi pärjätä suhdanne-vaihtelujen aikana ja kestää työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia, Filatov sanoo.

Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Nuorisobarometrin mukaan nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa.

– Suomalaisen yhteiskunnan osaamisperustassa on kiistattomia vahvuuksia. Mutta meidän on kehitettävä koulutustamme ja tutkimustamme vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Elinikäistä oppimista tulee rakentaa moduleihin ja räätälöidä erilaisiin tarpeisiin. Koulutuksen ei ole pakko muodostaa ehjää kokonaisuutta, vaan tarvittava täydentävä palanen riittää, Filatov muistuttaa.

Filatov kuitenkin haluaisi, että niin sanottua yhden tutkinnon politiikkaa pitäisi arvioida uudelleen. Kiinassakin yhden lapsen politiikka saattoi olla taloudellisesti viisasta, mutta synnytti sosiaalisia ongelmia. Samoin saattaa käydä, jos valtion tuki ulottuu vain yhteen tutkintoon. Ihminen on erehtyväinen ja nykyisin valintoja joudutaan tekemään varhain.

– Aina on oltava toinen mahdollisuus, myös taloudellisesti tuettu mahdollisuus toiseen tutkintoon, Filatov sanoo.

(Julkaistu Demokraatissa)