Tarja Filatov: Vanhuspalveluiden hoitajamitoitus etenee vihdoin

Moni ikäihminen oli kiukkuinen, kun koronan saapuessa Suomeen. Yli 70-vuotiaille suositeltiin kotona pysymistä. Yksinäisyydellä ja eristäytyneisyydellä on hintansa. Onneksi koronan hellittäessä tuosta suosituksesta on voitu luopua ja tapaamisten ehdot paranevat taudin talttuessa.

Monella oli kova ikävä läheisiään. Ikävä eristäytyminen säästi kuitenkin lukuisia elämiä, kuten olemme saaneet huomata, jos vertaamme taudin aiheuttamaa inhimillistä iskua eri maiden välillä.

Ikääntyvät suomalaiset ansaitsevat turvallisen ja ihmisarvoisen hoivan. Siksi sosialidemokraateille on ollut tärkeää saada vanhuspalveluihin sitova henkilöstömitoitus. 

Käytännössä 0,7 hoitajamitoitus tarkoittaa, että 28-paikkaisessa vanhustenhuollon on yksikössä joka päivä päivävuorossa 6 hoitajaa, iltavuorossa 5 hoitajaa ja yöllä 2. Nykyinen suositus 0,5 tarkoittaa samassa hoivakodissa on päivävuorossa 4 hoitajaa, iltavuorossa 3 hoitajaa ja yöllä 2. Ero on merkittävä ja muutos tehdään portaittain.

Moni kuntapäättäjä pelkää uudistuksen rahoitusta. Huoli on aiheellinen. Hallitus on luvannut, että valtio rahoittaa uudistuksen. Kustannukset siirtyvät valtion kontolle joka tapauksessa, kun sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat maakunnat perustetaan. 

Vanhustenhuollon hätä näkyy ja kuuluu. Lisäbudjetissa, jonka eduskunta viikko takaperin hyväksyi, vanhuspalveluihin tuli lisärahoitusta, jotta koronan tuomista kiroista selvittäisiin hieman helpommin.

Vanhuspalveluista vastaavat kunnat saivat lisäksi muuta tukea, mutta silti kunnilla tekee tiukkaa. Syksyllä on tehtävä uusi arvio koronan vaikutuksista ja oltava valmis tukemaan niitä kuntia, jotka apua tarvitsevat. 

Henkilöstömitoituksessa otetaan huomioon välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Välillistä työtä eli tukipalveluja ei oteta huomioon mitoituksessa ja tukipalveluihin on varattava erillinen resurssi. Näin halutaan varmistaa, että toimintayksiköissä on riittävä henkilöstö hoitamaan ja huolehtimaan laadukkaasti ikäihmisistä. Hoitajien on voitava keskittyä hoitotyöhön. 

Uuteen lakiin tulee pelisäännöt sille, miten iäkkään henkilön palvelutarve selvitetään. Tämä vahvistaa iäkkäiden ihmisten perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta palveluiden saannissa. Sitova mitoitus on panostus työhyvinvointiin niille ammattilaisille, jotka ovat joutuneet harkitsemaan alan vaihtoa lisääntyneen työkuormituksen vuoksi. 

Hoitajamitoitus ei ole autuaaksi tekevä asia ikäihmisten hoivassa. Tarvitaan muita panostuksia. Esimerkiksi kotihoidossa asiakasmäärät ovat kasvaneet kahden vuoden aikana 4000 ihmisellä ja kasvun ennustetaan nopeutuvan tulevina vuosina. Kotiin annettavien palvelujen henkilöstömäärän kasvu on saatava vastaamaan apua tarvitsevien vanhusten määrän kasvua. 

Korona kasvatti hoivavelkaa. Kiireettömät hoidot jäädytettiin, koska sairaalat varautuivat hoitamaan koronapotilaita. Sielläkin, missä hoivaa oli tarjolla, monet eivät uskaltaneet mennä hoitoon, koska pelkäsivät koronatartuntaa. Nyt tuo velka on maksettava. 

Ja kaikki tämä on pystyttävä rahoittamaan. Se onnistuu parhaiten vahvistamalla työllisyyttä. 

Työministerin sanoja lainatakseni: ”Ensin hoidetaan kriisi, pelastetaan potilas henkiin, elvytetään, jotta sydän käynnistyy, ja sitten sen jälkeen vakautetaan eli saadaan stabiiliksi tila.”  Nyt tilanne vaikuttaa tasaisemmalta ja siksi syksyllä on lisättävä työllisyystoimia sekä talouden vakauttamista.

(Julkaistu Itä-Hämeessä)

Tarja Filatov: Suojattu kansanedustaja - lahja ja kirous

Kansanedustajan oikeus sanoa näkemyksensä eduskunnan täysistunnossa on vahva. Sitä ei kevein perustein rajoiteta. Kyse on demokratiasta ja sananvapaudesta. Puhemies voi toki huomauttaa sopimattomasta kielenkäytöstä, mutta kynnys puuttua kollegoiden letkautuksiin on korkea, koska se tulkitaan herkästi poliittiseksi vaientamiseksi. Poliittista vaientamista ei pidä hyväksyä!

Tänään jouduimme äänestämään kansanedustajan syytesuojasta. Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen eduskunnassa käyttämiensä puheenvuorojen vuoksi. Tällä suojataan edustajan oikeutta poliittisiin mielipiteisiinsä ja sananvapauteen. Kyse on parlamentarismin perusasioista. Jos eduskunnassa 5/6 edustajista kannata syytesuojan purkamista, edustaja voidaan asettaa syytteeseen.

Toivoin, että tällaista äänestystä ei olisi koskaan tullut. Toivon, että eduskunnassa osaisimme käyttäytyä ihmisiksi ja kunnioittaa jokaisen jakamatonta ihmisarvoa.

Eduskunta ei päättänyt siitä, onko edustaja syyllistynyt rikokseen, vaan siitä, että saako häntä syyttää. Syyllisyysarviointi kuuluu riippumattomalle tuomioistuimelle ja se on aivan oikein.

Prosessi ei lähtenyt liikkeelle eduskunnasta, vaan siitä että valtakunnansyyttäjä pyysi eduskunnalta lupaa syytteeseen asettamisesta.

Eduskunnassa perustuslakivaliokunta teki huolellista työtä ja keskittyi prosessin oikeudelliseen arviointiin. Vihapuhe, ihmisarvon kiistäminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat vakavia asioita eikä niitä pidä hyväksyä. Sanat ovat tekojen siemeniä.

Perustuslakivaliokunnan mietinnössä sanotaan, että kiihottamista kansanryhmää vastaan voidaan pitää vakavana tekona, jolla loukataan perustuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua ihmisarvoa ja 6 §:ssä tarkoitettua yhdenvertaisuutta.

Vaikka poliittinen sananvapaus on erityisen vahvaa ja kansanedustajan puhevapauden tulee olla huomattavan laajaa, siihen voidaan kohdistaa rajoituksia niin EIT:n ratkaisukäytännön kuin perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön perusteella. Näissä on korostettu, että parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu ulotettavaksi rikollisen toiminnan suojaksi.

Rikas kielenkäyttö on eduskunnan suola. Samalla käytöksen ja keskustelun pitää olla toisia kunnioittavaa ja arvokasta. Jo perustuslaissa sanotaan, kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Tunnekuohuissa kielikuvat voivat kärjistyä yli vakaan ja arvokkaan rajan sekä olla loukkaavia. Huonoja sanavalintoja on tapana pyytää anteeksi. Nyt niitä on, ikävä kyllä, puolustettu kiihkeästi.

Perussuomalaiset päättivät jo ennen perustuslakivaliokunnan käsittelyä ja oikeusoppineiden kuulemista, että he eivät kannata syytesuojan purkamista. Näin he politisoivat perustuslakivaliokunnan käsittelyn ja määrävähemmistöllään pitävät huolen siitä, että heidän ryhmänsä jäsenen syytesuoja ei poistu.

Mitähän eduskunnassa ensi syksynä sanotaan toisista ihmisistä vakaasti ja arvokkaasti toisia loukkaamatta? Itse kannatan tiukkaa ja spontaania debattia, mutta soisin sen olevan analyyttisempaa, enemmän faktoilla ja näkemyksillä argumentointia, vähemmän papukaijamaista toistoa ja vähemmän tahallista väärinymmärrystä ja toisia edustajia tai ihmisiä loukkavaa.

Minä kannatin syytesuojan purkamista, koska kansanedustajan pitää kantaa vastuu puheistaan. Meidän tehtävämme on suitsia vihapuhetta. Jos valtaosa oikeusoppineista katsoo, että puheesta on syytä syyttää oikeudessa, minusta syytesuojan purku on silloin perusteltu. Ei saa olla niin, että tavallinen kansalainen saa rangaistuksen teoistaan, mutta kansanedustaja saa syytesuojan sisältä huudella mitä vaan. Riippumaton tuomioistuin taas arvioikoon sen, onko rikosta lopulta tapahtunut.

Tarja Filatov: Mummoa kiukuttaa ja vaariakin eikä syyttä

Hallitus on pikku hiljaa avaamassa Suomea koronan läimäytettyä ovet kiinni. Pikkulapset pääsevät varhaiskasvatukseen ja kouluun - ryhmät toki tulevat olemaan tavanomaista pienempiä ja väljempiä. Isompien koululaisten lähiopetukseen siirtyminen on koulusta ja kunnasta kiinni.

Kirjastot alkavat jälleen lainaamaan kirjoja. Harrastuksia avataan kesäksi, urheilemaan ja kultuuririentoihin pääsee uusilla varovaisuusperiaatteilla. Alle 50 hengen tilaisuudet sallitaan kesäkuussa, mutta toukokuussa mennään vielä 10 hengen ylärajalla.

Miksi sitten edelleen suositellaan, että ikäihmiset välttävät fyysisiä kontakteja. Siksi, että ikäihmisen on vaikea selvitä koronatartunnasta.

Alle 50 vuotiaita koronaan menehtyneitä ihmisiä on alle 15. Yli 70 vuotiaita menehtyneitä on 160. Heistä enemmistö on menehtynyt ympärivuorokautisessa hoivassa.

Tässä meillä on tiukan jälkipyykin paikka. Miksi sairaus on päässyt leviämään kuolettavasti hoivakodeissa. Kuolemat myös keskittyvät samoihin hoivakoteihin. Taustalla on ohjeistuksen noudatattamuutta, puutetta suojavälineistä, huonoa johtamista...

Pelkkä jälkipyykki ei auta, parannuksia on tehtävä koko ajan ja on tehtykin. Yksityinen hoivakoti on jopa lopetettu ja otettu julkisen haltuun vastuuttoman johtamisen vuoksi. Myös kuolemantuottamus syytteitä on nostettu ja oikeuskanslerivalitukisia tehty. Hyvä niin. Ikäihmiset ansaitsevan parempaa.

Muissa maissa, joissa tauti alkoi levitä aiemmin on keksitty turvallisia keinoja läheisten tavata hoivakodissa olevia ikäihmisiä, tähän meilläkin on oltava luovuutta ja halua.

Monet ”kotiin komennetut” ikäihmiset alkavat uupua rajoituksiin, ikävystyä, kaivata ystäviään, niin myös nuoremmat. Ikäihmisten kotikomennus on suositus. Se ei ole laki eikä asetus. Suurin osa ihmisistä on noudattanut sitä kiitettävästi. Siksi meillä on menehtyneitä moneen muuhun maahan verrattuna todella vähän.

Ihmiset ovat suojelleet itse itseään omalla varovaisuudellaan. Tätä varovaisuutta ikävä kyllä joudumme jatkamaan. Ihmisten välttely syö mieltä. Tutkimusten perusteella karanteeni aiheuttaa monelle hämmennystä, vihaa sekä post-traumaattisia oireita, ahdistusta jne.

Auttaviin puhelimiin on tullut lukuisia puheluita. Maaliskuun alussa lisääntyivät koronaan liittyvät yleiset yhteydenotot, kuun lopussa näkyi iäkkäämpien ihmisten hätä. Huhtikuussa korona-aiheiset yhteydenotot vähentyivät, mutta soittajat ovat entistä ahdistuneempia.

Jos perustarpeet on turvattu, eristäytymistä sietää paremmin, mutta jos mieltä kaihertaa jatkuva huoli toimeentulosta ja tulevaisuudesta, kuormitus on suurempaa. Luonnollisesti jokainen ihminen on yksilö. Kykymme kestää koronan rajoituksia vaihtelee.

Terveyteen ja talouteen liittyvä ongelmat ovat syviä ja koronan maailmassa poikkeuksellisen monimutkaisia. Yksiselitteisiä oikeita vastauksia ei ole. Kriisinratkaisu ei noudata matematiikan logiikkaa. Siksi saatamme joutua ottamaan rajotusaskelia myös taaksepäin.

Mielenterveys on merkittävä osa inhimillistä hyvinvointiamme. Siitä on huolehdittava myös koronan oloissa. Askel askeleelta avautumiseen pitää kytkeä kuntouttavat toimet, ikäihmisten virkistäytyminen on tärkeä osa mielen hyvinvointia.

Hyvinvointi kuuluu kaikille muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Korona kiukuttaa, mutta opetellaan uutta normaalia ja palataan askel askeleelta - turvallisesti- lähemmäs toisiamme.

(Julkaistu Itä-Hämeessä)

Tarja Filatov: Etäisyys vaikuttaa ikävästi

Tutkimusten perusteella karanteeni aiheuttaa hämmennystä, vihaa sekä posttraumaattisia oireita, ahdistusta jne. Tällaisia tuloksia on saatu, kun on tutkittu terveydenhuollon karanteenissa olleita ihmisiä.

Auttaviin puhelimiin on tullut lukuisia puheluita. Maaliskuun alussa lisääntyivät koronaan liittyvät yleiset yhteydenotot, kuun lopussa näkyi iäkkäämpien ihmisten hätä.

Huhtikuussa korona-aiheiset yhteydenotot vähentyivät, mutta soittajat ovat entistä ahdistuneempia.

Puheluissa näkyi yhä enemmän ihmisten huoli  elämäntilanteesta. Esiin nousee arki, ahdistus, huoli, pelko tai yksinäisyys ja epävarmuus tulevasta, joka on pitkälti koronan aiheuttama tai jota korona pahentaa. 

Karanteenin kesto ja tiukkuus luonnollisesti vaikuttaa siihen miten ihmiset reagoivat. Ihmisten mieltä kuormittavat pelko tartunnasta. Eristäytyminen aiheuttaa turhautumista ja tylsistymistä.

Jos perustarpeet on turvattu, eristäytymistä sietää paremmin, mutta jos mieltä kaihertaa jatkuva huoli toimeentulosta ja tulevaisuudesta, kuormitus on suurempaa.

Luonnollisesti jokainen ihminen on yksilö. Kykyymme kestää koronan rajoituksia vaikuttavat stressinsietokyky ja aikaisemmat elämänkokemukset vaikuttavat.

Koronan hoidossa ja jälkihoidossa pitää muistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvä arki.

Terveyteen ja talouteen liittyvä ongelmat ovat syviä ja koronan maailmassa poikkeuksellisen monimutkaisia. Yksiselitteisiä oikeita vastauksia ei ole.  Kriisinratkaisu ei noudata matematiikan logiikkaa. Eduskunnan keskustelussa pääministeri Sanna Marin kuvasi hyvin tehtyjä toimia ja tilanteen monimutkaisuutta.

”Moni suomalainen varmasti kysyy, milloin rajoitustoimista voidaan luopua ja palata normaaliin elämään. Kysymys on ymmärrettävä ja mielelläni antaisin siihen selkeän ja yksiselitteisen vastauksen. Totuus on kuitenkin se, ettemme vielä tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu ja milloin voimme taas palata tavanomaiseen elämään. Vaikka onnistuisimme tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaisi taas myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella meidän on toistaiseksi opittava elämään viruksen kanssa.

On selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Epidemialla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen. Pyrimme toimimaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet. Ne jättävät kuitenkin väistämättä jälkensä.

On tärkeää, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.”

Monet maat ovat purkamassa tai lieventämässä koronakieltoja. Mukana Suomi. Saattaa olla niin, että koronakieltoja oli loppujen lopuksi helpompi tehdä kuin purkaa niitä. Niin paljon tunnetta koronaan liittyy. Emme kuitenkaan voi elää loputtomiin suljettuna maana. Tasapainoa on haettava ja terveydenhuollon toimintakyky turvattava sekä hauraimpia suojeltava. 

Mielenterveys on merkittävä osa inhimillistä hyvinvointiamme, mutta sillä on 11 miljardin euron talousulottuvuus. Mielenterveysstrategian toimeenpanosta ei saa tinkiä, päinvastoin sitä on vahvistettava.

Tarja Filatov: Miten pieni virus voi heiluttaa koko maailmaa?

Pienen pieni paholainen jakoi työt uudelleen. Osa tekee hiki hatussa työtä koronan haittojen vähentämiseksi ja osalla työt ja tilaukset pysähtyivät kuin pahimmassa painajaisessa.

Talouden romahtamista pyritään estämään valtion tuella yrityksille. Nyt käyttöön otetut yritystuet ovat nopeasti rakennettuja ja käyttävät olemassa olevia kanavia, koska aikaa ei ole pystyttää uusia rakenteita.
Yrityslainoihin valtio on varautunut 10 miljardin euron verran, suoriin tukiin lähes kahden miljardin verran ja lisää on tulossa, Lisäksi on tulossa pääomitusta ja parhaillan mietitäön pakkosuljettujen ravintoloiden korvauksia jne. Yrittäjien työttömyysturvan saantia helpotettiin ja yksiyrittäjille luotiin uusi tuki. Yritysten pelastuspanokset ovat valtavia ja ne ovat tarpeen.

Taiteilijat ja kultuuriväki ottivat koronashokin ensimmäisenä vastaan, vapaaehtoisesti ja empimättä. Konsertteja peruttiin, teatterit sulkivat ovensa jne. Tämä jo ennen kuin valtiovalta kielsi väkimäärältään suuret tilaisuudet. Kiitos siitä! Nyt on valtiovallan vuoro kiittää ja turvata ihmisten toimeentuloa. Taide ei aina ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa. Erillisratkaisuille on tarvetta ja niitä lisäbudjetissa on tulossa.

Kolmas tärkeä kohde on kunnat ja erityisesti terveydenhoidon resurssit. Verokompensaatiosta on jo päätetty, mutta lisäbudjetissa tarvitaan tukea suoraan terveydenhuoltoon. Vielä emme edes tiedä lopullisia summia. Nyt tarvitaan pikapaketti ja myöhemmin tarpeiden selvittyä lisää.

Korona kyllästyttää, kiukuttaa, keljuttaa, kauhistuttaa, kieltää koskettamasta ja komentaa kotiin.
Lapsena korona oli naapurin hauska peli, jossa oli hauska pussittaa nappuloita. Pelisäännöistä en tiennyt mitään. Piti varoa vain sitä, että ei naarmuttanut lautaa.

Nuorena korona tarkoitti aurinkoa kuumempaa kaasupilveä näkyvän auringon ympärillä. Auringon korona kuumenee ja laajenee. Emme ihan tarkkaan tiedä, miten kuumuus auringon ytimestä kulkee. Ajatus aurinkotuulesta kiehtoi, vaikka asiasta tiesi hyvin vähän.

Nuorena aikuisena Korona oli olut. Ihan kelvollinen, vaikka en juuri oluesta pidäkään.
Nyt aikuisena vastaan tulleen koronan laajenemisessa ei ole mitään kiehtovaa, pikemminkin kauhistuttavaa. Lisäksi tiedän tietäväni siitä liian vähän. Mutta sen tiedän, että kun kriisi on ohi on jälleenrakennuksen aika.

Lamassa on aina kolme aaltoa. Ja laman tämä viheliöinen virus meille aiheuttaa. Ensin sakkaa talous, toisena nousee työttömyys ja kolmantena näkyy sosiaalinen lama. Nousu tapahtuu päin vastoin. Ensin nousee talous, sitten paranee työllisyys, mutta sosiaalinen lama jää ellemme pidä varaamme. Pitää oppia edellisistä lamoista ja pitää huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Koronan jälkilasku kuuluu meille kaikille. Sitä ei voi kuitata pikaleikkauksilla. Maksuajan on oltava riittävän pitkä ja lasku on langettava maksukyvyn mukaan. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotta työllisyys saadaan nousuun. Tarvitaan isoja verouudistuksia, jotka tukevat kasvua, auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä ja oikaisevat tulonjakoa.

Meillä jokaisella on vastuu koronan taltuttamisesta ja se on sitä suurempi mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme. Tästä kriisistä emme selviä yksin hallituksen linjauksin emmekä eduskunnan päätöksin, vaan jokaisella meillä on oma ihmisen mittainen vastuumme. Pidetään huolta läheisistä ja vähän vieraammista, mutta vältetään lähikontaktia niin pitkälle kuin mahdollista.

(Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa)

Tsihko diives - Hyvää päivää

Tiesitkö, että EU:ssa asuvista romaneista 80 prosenttia on köyhyysriskissä, vaikka EU:n keskimääräinen köyhyysaste on 17 prosenttia. Tiesitkö, että 80 prosenttia Euroopan romaneista asuu ahtaasti ja 30 prosenttia ilman hanavettä.

Koronan riivaamassa Euroopassa heidän omat mahdollisuutensa suojautua virukselta ovat olemattomat ja pääsy terveydenhuoltoon vaikeata.

Tilanne on paha etenkin Itä-Euroopassa ja Balkanilla. Ihmisillä ei ole ruokaa, koska he eivät voi harjoittaa elinkeinoaan esimerkiksi muovin ja metallin keräämistä ulkonaliikkumiskiellon sekä puuttuvien kasvomaskien vuoksi. Pysyäkseen hengissä monet tarvitsevat ulkopuolista apua.

Tänään vietetään kansainvälistä romanipäivää. Sitä on vietetty Euroopan romanien keskuudessa jo kohta 30 vuotta. Juhlapäivä saatiin suomalaiseen allakkaan vuonna 2014.

Päivän tarkoitus on nostaa esiin romaniväestön asemaan ja romanipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tänä vuonna kokoontumisia ja yhteisiä juhlia ei järjestetä koronan vuoksi.

Romanit kohtaavat rakenteellista syrjintää, jonka kitkemisessä Euroopan unioni on epäonnistunut. Ihmisoikeuksia kunnioittavana arvoyhteisönä unionin on vahvistettava romanipolitiikkaansa ja velvoitettava jäsenmaita luomaan romaneille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautumiseen, työntekoon ja oman elantonsa ansaitsemiseen. Romanien syrjitty asema on eurooppalainen häpeä ja ihmisoikeusrikos.

Suomessa romanien olosuhteet ovat monessa suhteessa kansainvälisesti verrattuna hyvät. Silti meillä on parannettavaa. Moni varmasti muistaa jokunen kuukausi sitten tehdyn testin, jossa osaavat julkisuuden henkilöt hakivat työpaikkaa omalla ansioluettelollaan, mutta romaninimellä. Työpaikkahaastattelukutsuja ei herunut. Hiljaisuus ei ollut sattumaa, vaan kertoo syrjinnästä.

Suomeen ensimmäiset romanit saapuivat 1500-luvulla. Suomi oli osa Ruotsia ja maan hallitsijat suhtautuivat romaneihin kielteisesti. Eurooppaan romanit saapuivat jo 1300-luvulla. Romanit ovat meitä: eurooppalaisia ja suomalaisia.

Suomessa romaniasioihin alettiin kiinnittää valtion tasolla vuonna 1956. Silloin perustettiin Mustalaisasiain neuvottelukunta. Tavoitteena oli löytää tapa elää yhdenvertaisesti. Romanit haluttiin osallisiksi, aktiivisiksi toimijoiksi omien asioidensa käsittelijöiksi.

Yhteistyö romanivöestön ja viranomaisten kesken on Suomessa tuottanut tulosta. Nykyisin Suomessa on Romaniasiain neuvottelukunta, jonka tehtävä on toimia asiantuntijaelimenä romaneille tärkeissä kysymyksissä ja edistää romanien yhdenvertaisuutta.

Suomalainen hyvinvointipolitiikka lähtee yhdenvertaisuudesta, mutta romanien kohdalla meillä on vielä paljon tehtävää kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa.

Romaniasian neuvottelukunnan painopisteinä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä. Edistää tasa-arvoa ja antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa.

Tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi.

Edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista, romanin kielen ja kulttuurin vahvistumista.

Meillä valtavöestöllä olisi paljon opittavaa romaneilta: lämpöä, välittämistä, yhteisöllisyyttä, ikäihmisten kunnioitusta. Eletään rinta rinnan, toisiamme kunnioittaen ja yhdenvertaisina. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Siitä hyötyy sekä yksilöt että koko yhteikunta.

Blogin kuvassa on romanilippu. Se edustaa kansaa, ei tarkkarajaista valtiota. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, vihreä taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia. Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi romanien intialaista alkuperää.

Tarja Filatov: Painajainen nimeltä Korona - Yksinyrittäjille suoraa tukea

Miten niin pieni virus voi pysäyttää koko maan? Pysäyttikö se sittenkään koko maan? Se jakoi työt uudelleen. Osa tekee hiki hatussa työtä koronan haittojen vähentämiseksi ja osalla työt pysähtyivät kuin pahimmassa painajaisessa.

Painajaista Mannerheimintiellä ja muilla pyritään helpottamaan valtion tuella yrityksille. Nyt käyttöön otettavat tuet ovat nopeasti rakennettuja ja käyttävät olemassa olevia kanavia, koska aikaa ei ole pystyttää uusia rakenteita.

Hallitus on rakentanut kolmen tason tuen yrityksille ja tämän lisäksi yrityksen henkilöstön lomauttamismahdollisuutta on nopeutettu sekä yrittäjän pääsyä työttömyysturvan piiriin helpotettu.

Yrittäjillä on syvä huoli yrityksensä tulevaisuudesta ja taloudesta. Sama huoli on työnsä menettäneillä työntekijöillä.

Työttömän tukena on työttömyysturva. Moni joutuu huomaamaan, että ei sillä herroiksi elellä, vaikka se on nyt anteliaampi kuin normaalioloissa. Pahimman yli työttömyysturva kuitenkin auttaa. Oleellista on, että turvan saa nopeasti, jotta viiveet eivät laita ihmisten taloutta sekaisin.

Yrityksille on tarjolla kolmen tason apua, yrityksen koosta riippuen.

Suora 2000 euron tuki yksinyrittäjille

Yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit voivat hakea 2000 euron tukea yrityksen sijaintikunnasta. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Tuen ehtona on heikentynyt talous ja liikevaihdon aleneminen koronan vuoksi.

Tämän lisäksi yrittäjä voi saada työttömyysturvaa oman toimeentulonsa kattamiseen.

ELYn tuki 1-5 työntekijän yrityksille

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä. Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. Samoin yritykset joilla on 1-5 työntekijää.

Avustusta voi käyttää markkina- ja tuotantohäiriöissä hätärahoitukseen.

Tuki on maksimissaan 10 000 euron ja tilanneanalyysirahoituksesta 50 % voidaan käyttää työvoimakustannuksiin, vuokriin yms. laskuihin. Raha ei kata kaikkia palkkakustannuksia, mutta helpottaa tilanteen sopeuttamista.

Business Finland tukee isompia yrityksiä kehittymään

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista tukea voivat hakea yritykset, jotka työllistävät vähintään kuusi työsuhteessa olevaa henkilöä. Tuki on avustusmuotoinen esiselvitysrahoitus, jonka on enintään 10 000 euroa tai kehitysprojektin rahoitus, jonka voi olla 50 000 -100 000 euroa.

Kriteeristöä voidaan tarpeen mukaan täsmentää muuttuvan kysynnän mukaan. Rahoituspalvelujen kohteena olevia aloja ovat matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat/esittävät alat (ml. muotoilu) sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa.

Tuella yritys voi kehittää toimintaansa ja pärjätä paremmin akuutin kriisin helpotettua. Finnvera taas mahdollistaa valtion takauksen pankkilainalle.

Lisää toimia tarvitaan

Kriisin keskellä elämän turvaaminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Aina voidaan sanoa, että tuki yrityksille on liian vähäistä tai hankalasti haettavissa. Hallitus on kuitenkin kriisin keskellä ohjannut yli miljardi euroa yritysten tukemiseen. Lisäksi on maksuhelpotuksia ja neuvontaa ja lainantakuita. Tämä ei ole vähäinen vastaantulo tässä aikataulussa.

Osa yrityksistä hyötyy koronasta. Osa pyrkii hyötymään tukijärjestelmistä. Nyt vaaditaan moraalista selkärankaa ja yhteisvastuuta kaikilta osapuolilta.

Varsinainen jälleenrakentaminen alkaa, kun terveyskriisi on ohi. Silloin voidaan rakentaa hienovaraisempia elementtejä, niin yritysten kuin yksilöiden avuksi. Sosiaalisen laman hoitaminen on yhtä tärkeää kuin taloudellisen. Lopultahan talous on ihmistä varten.

Tarja Filatov: Eduskunnan etäpuheenvuoro koronan talouspaketista

Eduskunnassa otettiin käyttöön etätyömahdollisuus. Päätöstilanteita ei voi hoitaa etänä, mutta monia asioita voi. Niinpä päätin kirjoittaa lisätalousarviopuheenvuoroni, mutta jättää sen salissa pitämättä. Pääsenhän vaikuttamaan asiaan valiokunnassa. Fyysinen etäisyys on eduskunnassakin tärkeää.

Tilanteet muuttuvat, päätökset jalostuvat

Luontoa ei voi hallita. Siitä korona meitä muistuttaa. Kriisin keskellä pääministeri Sanna Marin on useasti sanonut, että meidän on kestettävä epävarmuutta. Totta, emme tiedä kaikkea koronasta. Valtiovarainministeri Kulmuni totesi asioiden muuttuvan päivittäin ja niihin on reagoitava ajassa.

Juuri näin. Tilanteet muuttuvat.

Hallituksen lisätalousarvio lähtee ajatuksesta, että ensin turvataan ihmisten elämää ja terveyttä sekä ehkäistään elinkelpoisten yritysten konkurssiaaltoa. Myöhemmin ratkotaan muita ongelmia. Tämä on oikea priorisointi.

Korona on pienen pieni, mutta siihen on suhtauduttava kuin suuren suureen.

Sen vaikutus heiluttaa koko maailmaa. Siksi ratkaisuja on etsittävä nopeasti, mutta kustannustehokkaasti. Askel kerrallaan.

Nyt lisäbudjetissa valitut välineet ovat nopeita sekä olemassaolevien tuki- ja rahoitusvälineiden vahvistamista. Näin tukea saadaan nopeasti, tehokkaasti ja kohdennetusti liikkeelle. Oleellista on, että tuemme niitä, jotka kipeimmin ja nopeimmin tukea tarvitsevat.

Uusiakin välineitä tarvitaan, mutta niiden on oltava nopeasti käyttöön otettavia. Isojen rakenteellisten uudistusten aika on sitten kun koronasta selviämme.

Konkurssiaallon ehkäisyä

ELY:n lisäraha ja Business Finlandin lisärahat ovat tarpeen, samoin Finveran lisävaltuudet sekä maksujen ja verotuksen joustavammat maksuajat tuovat helpotusta akuuttiin tarpeeseen. Eduskunnan on syytä korottaa rahoituspakettia, koska hakemuksia on jo nyt tullut esityksen valmisteluvaihetta reilusti enemmän.

Lisäbudjetissa ei ole vielä rahoitusta työelämälakien ja työttömyysturvan uudistuksiin. Ne tulevat seuraavassa lisäbudjetissa. Muutokset helpottavat yritysten lomauttamista sekä lomautettujen ja työttömäksi joutuvien tilannetta. Muutospaketti on väliaikainen ratkaisu. Nyt on jouston ja turvan aika.

Rahaa ruokaan ja elämisen perusasioihin

Työttömyyskassat ja Kela ovat paljon vartijana. Ne huolehtivat ihmisten perustoimeentulon maksamisesta. Kyse on ruoka- ja lääkerahoista, vuokranmaksusta - elämän välttämättömyyksistä.

Tiedän, että työttömyyskassat etsivät jo eläkeläisiä työhön, jotta toimeentulon saaminen ei kestäisi liian pitkään. KELA:n etuuskäsittelyn resurssit on turvattava. Kun asiakkaat lisääntyvät, käsittelijöiden määrän on lisäännyttävä.

Kunnat, yhdistykset ja kulttuuri

Haluan nostaa esiin muutaman yhteiskunnan kannalta tärkeän asian. YHDISTYKSET! Me emme saa päästää kansalaisyhteiskuntaa näivettymään. Toivon, että hallitus miettii yhdistysten toimintamahdollisuuksien turvaamista. Olipa kyse työttömiä työllistävistä yhdistyksistä tai vaikkapa hanketoiminnoista, ne tarvitsevat uudet pelisäännöt koronan.

TAITEILIJAT ja KULTTUURIVÄKI ottivat koronan shokin ensimmäisenä vastaan, vapaaehtoisesti ja empimättä. Konsertteja peruttiin, teatterit sulkivat ovensa jne. Tämä jo ennen kuin valtiovalta kielsi väkimäärältään suuret tilaisuudet. Kiitos siitä! Nyt on valtiovallan vuoro kiittää ja miettiä, miten kulttuuria tuetaan. Se ei aina ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa. Erillisratkaisuille on tarvetta.

KUNNAT olivat taloudellisesti kovilla jo ennen koronaa. Nyt tulot pienenevät, haasteet ja kustannukset kasvavat. Kassakriisi ei ole akuutti, mutta tasapainovelvoitteet heittävät kuperkeikkaa. Kunnille on rakennettava selviytymisstrategia. Eikä sen aikajänne voi olla vain kolme vuotta.

Laman kolme aaltoa

Lamassa on aina kolme aaltoa. Ja laman tämä viheliöinen virus meille aiheuttaa. Ensin sakkaa talous, toisena nousee työttömyys ja kolmantena näkyy sosiaalinen lama. Nousu tapahtuu päin vastoin. Ensin nousee talous, sitten paranee työllisyys, mutta sosiaalinen lama jää ellemme pidä varaamme. Pitää oppia edellisistä lamoista ja pitää huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Ihmisten toimeentulon tukeminen väliaikaisin keinoin on nyt välttämätöntä, mutta kriisin jälkeen alkaa jälleenrakennus ja siinä on huomioitava sosiaalinen ulottuvuus.

Monet voivat suojautua virukselta tekemällä etätöitä. Kaikki eivät. Osa matkaa joka aamu töihin. Iso hatunnusto molemmille ryhmille. Työ pitää Suomea käynnissä. Terveydenhuolto ja hoiva ihmisiä hengissä. Työntekijät ansaitsevat ison kiitoksen.

Korona on hyvinvointivaltion shokkitesti. Onneksi meillä on julkisia palveluja, jotka toimivat nopeasti samaan suuntaan. Mietin vain, missä pulassa olisimme, jos meillä olisi viime eduskuntakaudella suunniteltu valinnanvapaus terveydenhuollossa ja pirstoutuneet palvelut. Huh! Yksityiset täydentävät, mutta niiden apuun saaminen on aina hitaampaa. Julkisen pitää olla vahva pohja.

Hyvinvointivaltion on kestettävä koronan jälkeen. Luulen, että monta asiaa muuttuu pysyvästi. Toivottavasti opimme kriisistä. Turhat palaverit vähenevät työyhteisöissä. Opimme keskittymään oleelliseen. Etätyö kehittyy. Palvelujen digitalisointi ottaa harppauksen. Lähimmäisistä huolehtiminen nousee sille kuuluvana arvoon. Solidaarisuus lisääntyy.

Meillä jokaisella on vastuu koronan taltuttamisesta ja se on sitä suurempi mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme. Tästä kriisistä emme selviä yksin hallituksen linjauksin emmekä eduskunnan päätöksin, vaan jokaisella meillä on oma ihmisen mittainen vastuumme. Pidetään huolta läheisistä ja vähän vieraammista, mutta vältetään lähikontaktia niin pitkälle kuin mahdollista.

Tarja Filatov: Osaamisen kestävyysvajetta ei voi ohittaa

Esko Aho pohtii hallituksen talouspolitiikkaa kokemuksen rintaäänellä. Hän on huolissaan menojen lisäyksestä talouden heikentyessä ja kehottaa tarkistamaan hallitusohjelmaa. Aho on oikeassa: politiikkaa on tehtävä ajassa.

Hallitusohjelman tarkistamiseen ei mielestäni kuitenkaan ole tarvetta, koska ohjelmassa on elementtejä, jotka ennakoivat talouden muutoksia. Tänä vuonna hallitus on lisännyt resursseja koulutukseen. Teknologia- ja tuotekehityksen panostukset käännetään pitkän laskun jäkeen nousuun. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla investoimatta osaamisen lisäämiseen. Ilman lisäpanostusta meitä uhkaa osaamisen kestävyysvaje. Olemme jäämässä jälkeen verrokkimaistamme.

Työn tuottavuus on jäämässä jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa työn tuottavuuden kasvu palvelualoilla perustuu erityisesti osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen. Hallitus on tehnyt panostuksia ilmasto- ja luonnonsuojelutoimiin sekä perusturvaan. Parempi ilmastopolitiikka on välttämätöntä ja sosiaaliturvapanokset puolestaan lisäävät ostovoimaa sekä ehkäisevät toimeentulotukiriippuvuutta. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tarvitaan työllisyyden vahvistamista ja oikeudenmukaista kasvua tukevaa veropolitiikkaa. Hallitus valmistelee parhaillaan työllisyys- ja soteuudistuksia.

Kestävyysvaje on haaste eikä hallitus ole sitä unohtanut. Hallitusohjelmassa on kirjattu kaksi keskeistä uudelleentarkastelun elementtiä. Toinen liittyy käytettävissä olevien menojen määrään ja työllisyyyttä lisäävien päätösten väliseen yhteyteen. Ne on sidottu toisiiinsa. Lisäksi hallitusohjelmaan on sisäänkirjattu kohtuullisen suuri suhdanne-elementti. Nämä ovat niitä välineitä, joilla varaudutaan talouden muutoksiin.

IMF on todennut, että hallituksen finanssipolitiikan linja tukee kasvua lähivuosina. Investoinnit muun muassa koulutukseen, TKI-, työllisyys- ja ilmastotoimiin ovat välttämättömiä ja lisäävät talouden kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. 

Oppivelvollisuuden laajennus taas on talouspolitiikan arviointineuvostn mukaan uudistus, joka vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Budjettiriihessä on tehtävä nopeammin vaikuttavia työllisyysratkaisuja ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee.

Osaamisen kestävyysvajeen taklaaminen auttaa taloudellisen kestävyysvajeen umpeen kuromista.

Tarja Filatov: Päärata on Suomen valtimo

Taidan olla vanhan ajan poliitikko. Uskon, että faktat voittavat lopulta. Siksi olen luottanut pääradan pärjäämiseen raideinvestointikilpailussa. Päärata ei voi jäädä mopen osille. Se olisi vahinko koko Suomelle.

Investoinnit päärataan, sen kehittämiseen ja parantamiseen on kolme kertaa suuremmat aluetaloudelliset hyödyt kuin suoran ratalinjauksen rakentamisella. Suomessa ei ole miljoonakaupunkeja..Siksi matkustajia on otettava kyytiin suurten kaupunkien välissä.

Työmatkustaminen päivittäin Järvenpäästä, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Janakkalasta, Hämeenlinnasta ja Akaasta Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle on seitsemän kertaa yleisempää kuin Tampere- Helsinki/Vantaa -välinen pendelöinti.

Tamperelaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset liikkuvat päivittäin väliasemille – noin kaksi kertaa useammin kuin pääteasemille.

Suoran ratalinjauksen rakentamiskustannukset ovat yli kaksinkertaiset nykyisen pääradan kehittämiseen verrattuna.

Suomella on korjausvelkaa rautatieverkollaan noin 1,1 miljardin euron arvosta. Rinteen hallitus käynnisti ensimmäisten kuukausiensa aikana useita tärkeitä raideinvestointeja ja niiden suunnittelua.

Hallitus on kesäkuun lisätalousarviossa ja vuoden 2020 talousarviossa osoittanut raideliikenteen parantamiseen yhteensä 691 miljoonaa euroa, josta pääradalle 205 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Rinteen hallitus on aloittanut ja Marinin hallitus jatkanut  12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun sekä käynnistänyt suurten raidehankkeiden suunnitteluun tähtäävien hankeyhtiöiden valmistelut.

Nämä ovat kaikki erittäin oleellisia ja tervetulleita panostuksia Suomen raideliikenteeseen ja erityisesti päärataväylälle, jonka liikennöinti kasvaa, mutta joka on erittäin häiriöherkkä ja matka-ajoiltaan ongelmallinen.

TEN-T -verkko on Euroopan laajuinen kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä.  Lisäksi ydinverkossa on yhdeksän Euroopan tasoista multimodaalista ydinverkkokäytävää, joita priorisoidaan Verkkojen Eurooppa (CEF) -investointien valinnoissa.

Päärata on osa TEN-T-ydinverkkoa ja tätä kautta Suomi on sitoutunut pääradan valmiiksi saattamiseen vuoteen 2030 mennessä.  Lisäksi päärata on tulossa osaksi Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävää tulevalla EU:n ohjelmakaudella, mikä entisestään parantaa radan EU-rahoitusmahdollisuuksia.

EU:n nykyisellä 2014-2020 -rahoituskaudella on vielä kaksi ns. CEF-häntähakua liikennehankkeille. Näistä ensimmäinen haku on nyt auki. Se on euromäärältään merkittävin, jaossa on n. 750 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa, n. 500 miljoonaa euroa, on osoitettu ratahankkeille. Hakuaika päättyy pian.

Euroopan komissiosta on kannustettu Suomea hakemaan 2019 CEF-häntähausta pääradan suunnitteluun tukea - joka suunnitteluhankkeissa voi olla jopa 50 % hankkeen kustannuksista - pääradan kehittämisen vauhdittamiseksi. Mikä tärkeintä, CEF-häntärahoituksesta saataisiin vetoapua EU:n seuraavan ohjelmakauden hyödyntämiseksi pääradan toteutushankkeisiin. Tämä on ollut komission viesti Suomelle.

Suomen liikennehallinnon edustajien puheenvuoroissa on aiemmin tullut esille, ettei Suomella olisi valmiutta hakea CEF-suunnittelurahoitusta nyt auki olevassa haussa. Onneksi viime päivänä on ääni kellossa on muuttunut. On välttämätöntä, että CEF-haku toteutetaan

On esitetty arvioita, että valmiudet hakea EU-rahoitusta pääradan eri osien toteutukseen vuoden 2021 alussa alkavalla EU:n ohjelmakaudella olisivat minimaaliset.

Pääradasta suurin osa on jo nyt sellaisessa vaiheessa, että suunnittelu, ja osin myös toteutus, voidaan käynnistää nopealla aikataululla. Pääradalla on esimerkiksi Pasila-Riihimäki 2. vaiheesta jo valmiit toteutuskelpoiset suunnitelmat, ja lähes kaikkialla muuallakin radan kehittämiselle on varaukset maakunta- ja kuntakaavoissa. Muiden osuuksien suunnittelutarve vaihtelee muutaman vuoden suunnittelutarpeesta vaativampiin monien vuosien suunnitteluhaasteisiin.

Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen liikenneministerille,.Miten Suomi varmistaa sen, että saamme rahoitusta pääradan suunnitteluun vuoden 2020 CEF- häntähaussa? Minkä verran ja mille rataosuuksielle rahotusta haetaan ja miten hallitus perustelee haettavan rahoituksen suuruuden? Ja miten hallitus aikoo varmistaa sen, että pääradan hankkeiden toteutukseen tullaan hakemaan EU-rahoitusta ohjelmakaudella 2021-2027?

Näihin kysymyksiin ei voi vastata, että ei haeta rahaa. Toivon ja uskon, että ministeri Harakan vastaus on kyllä.