Terveydeksi!

Terveys on nouseva trendi julkisuudessa. Kun lukee nettilehtiä huomaa, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät jutut ovat lisääntyneet ja että usein ne ovat maksumuurin takana. Kyse ei ole naistenlehdistä.

Jutut perustuvat yksilön hyvinvointiin, mutta syytä olisi nostaa kansanterveysnäkökulma esiin. Suomi sai lapsia tappavat sairaudet kuriin rokottamalla, sydän- ja verisuonitauteihin puututtiin valistamalla, tapaturmiin mm. työsuojelulla jne. Sairauksilla on iso taloudellinen merkitys. Kestävyysvajetta taltuttaessa kannattaa muistaa, että investointi terveyteen on silkkaa säästöä.

Terveys on ihmisille luonnollisesti tärkeää. Se tuo vapautta tehdä asioita, joita sairaus saattaisi rajoittaa. Terveys on elämäniloa.

Terveysindeksi on mielenkiintoista luettavaa. Se kertoo väestön välisistä terveyseroista eripuolilla Suomea. Erot ovat suuret ja kasvavat!

Tämän vuosituhannen aikana sairastavuus on pienentynyt koko maassa 16 prosenttia. Kymmenessä terveimmässä kunnassa jopa 36 prosenttia. Kymmenessä sairaimmassa kunnassa vain viisi prosenttia.

Kanta-Häme pärjää kohtuullisen hyvin. Olemme Ahvenanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan jälkeen seuraavaksi tervein maakunta. Hämeenlinna pärjää indeksissä hyvin. Kanta-Hämeen kunnista vain Jokioinen ja Hattula yltävät edellemme. Vaikkapa Päijät-Hämeen Lahti on kaukana takana.

Indeksi mittaa vakavampia sairauksiamme ja suhteuttaa ne väestön keskimääräiseen sairastavuuteen. Mittarina ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. 

Sairastavuuden erot liittyvät elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Terveysindeksissä kuntien erilaiset ikärakenteet eivät vaikuta tuloksiin.

Kesän jälkeen kunnat aloittavat toden teolla budjettien laadinnan. Usein haetaan elinvoimaa ja tuskaillaan kasvavien menojen ja riittämättömien resurssien väliin jäävää kuilua. 

Nykyisin isot uutiset nousevat siitä, miten hyvä alue on yrittäjien mielestä, miten elinvoimaisena alue nähdään, mikä on väestönkehitys. Tärkeitä lukuja ja vertailuja kaikki, mutta entäpä jos ihailisimme kaupunkeja, joissa ihmiset ovat hyvinvoivia ja terveitä. 

Kyse ei ole yksinomaan elämänilosta, vaan kovista talouden faktoista. Sosiaali- ja terveydenhoitokulut ovat esimerkiksi Hämeenlinnassa yli 3400 euroa vuodessa asukasta kohti muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ilman panostusta terveyteen Suomi ei selviä sairaanhoidon kuluista tulevaisuudessa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Harvapa meistä yltää näin täydelliseen terveyteen.

Jokainen määrittää terveytensä omalla tavallaan. Esimerkiksi minusta tuntuu nykyisin joka aamu siltä, että katujyrä on ajanut ylitseni, vaikka olen perusterve.

Kolotus ei kuitenkaan ole vaarallista. Ikkunoiden maalaamisen seurauksena vaikeissa asennoissa pensselöinti saa minut käyttämään ihan uusia lihaksia. Sellaisia joiden olemassaoloon en ole ennen tutustunut. Ehkä suurin terveydellinen huoli on psyykkinen. Onko viisasta kokemattomana maalarina päättää rapsuttaa ja maalata kolmisenkymmentä ikkunaa ja puitetta. Varsinkin, kun osa ikkunoista on toisessa kerroksessa.

Ihminen voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka hänellä on vaikeita vammoja tai sairauksia, joihin hän tarvitsee hoitoa. Omiin tuntemuksiin vaikuttavat ihmisen tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä elää.

Tärkeä osa terveyttä on riippumattomuus, itsenäisyys, mahdollisuus päättää omista asioistaan ja toimistaan sekä kyky itse huolehtia itsestään. Mitä paremmin ihminen on oman elämänsä herra tai rouva, sen paremmaksi hän kokee terveytensä.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Päärata sai kunnianpalautuksen - vihdoin rahaa pääradalle

Uusi hallitus on ollut vallassa alle kaksi viikkoa. Ensimmäisessä lisäbudjetissa päärataa saa rahaa. Kyse ei ole vain Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen tarpeista, vaan koko Suomen elinvoimasta. Kiitos Sanna Marin! Sinä et vain kuunnellut, vaan kuulit ja ymmärsit.

Olen neljä vuotta törmännyt paikallisesti viestiin huonosta edunvalvonnasta. Tuntenut piston sydämessäni, koska olenhan ollut alueen ainoa kansanedustaja. Ja vielä opposition kansanedustaja. Ikävä kyllä Suomessa hallitus vie ja oppositio vikisee. Sen tunsi rataedunvalvonnassa hyvin konkreettisesti.

Neljä vuotta olen puhunut, lobannut, joskus raivonnut pääradan kehittämisen välttämättömyydestä. Tuntenut suurta voimattomuutta, kun edellisen hallituksen rataintohimo on ollut tunnin juna Turkuun. Tämän rinnalle nousi keskustelu tunnin junasta Tampereelle.

Tunnin juna -slogan tuntui politiikan kentällä ottavan tulta ilman että suurin osa puhujista tiesi, mitä se tarkoittaa, puhumattakaan, että olisi tiennyt mitä se maksaa ja minkä kaikkien alueiden ohi tunnin junat huristaisivat pysähtymättä.

Tunnin junien ja pääradan suhde on kuin perusterveydenhuollon ja kauneuskirurgian. Ensin on saatava perusasiat kuntoon. Luksusta voi rakentaa, jos rahat riittävät ja maksajia  saadaan lisää.

Päärata on Suomen elinvoiman valtimo. Jos se ei kuljeta ihmisiä ja tavaraa luotettavasti, nopeasti ja riittävällä tiheydellä, kaikki muut radat sakkaavat.

Pääradan pahimman pullonkaulan, Tampere–Helsinki -yhteysvälin yleissuunnitelman laatimisen tarvitsema määräraha tuli nyt hallituksen ensimmäiseen lisätalousarvioon. Nopea eteneminen on välttämätöntä, koska hankkeelle on mahdollista EU-rahoitusta.

Suunnittelussa pitää ottaa huomioon Helsingin ja Tampereen välisen radan peruskorjaaminen, lisäraiteiden rakentaminen ja matka-ajan nopeuttaminen sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun raideliikennetarpeet.

Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat pohjoista Suomea myöten. Siksi kyse on koko Suomesta. 

Suomen pääradan rooli osana eurooppalaista TEN-T -ydinverkkokäytävää mahdollistaa jatkossa Suomelle EU-rahoitusta pääradan parantamisen kustannuksiin. Suomen tulee nopeasti tavoitella mahdollisimman hyvää rahoitusosuutta TEN-T:n CEF-rahoitusinstrumentin kautta. Rahoituksen hakeminen CEF:stä tulee mahdolliseksi jo vuonna 2020. Suomen on oltava siihen valmis.

Retoriikka koveni eduskunnassa - toivottavasti faktat pysyvät mukana

Yksi on varmaa: eduskunnassa retoriikka kovenee. Toivottavasti se ei tarkoita faktojen vähentymistä. Eduskunta keskusteli hallitusohjelmasta tiistaina.

Ensimmäisen kerran minun eduskuntaurani aikana kävi niin, että kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuhujat käyttivät salin vasemmanpuolista puhujapönttöä. Yleensä RKP ja keskusta ovat puhuneet oikealta.

Edustaja saa puhua kummalta puolelta tahansa. Ennen vanhaan puolella oli iso poliittinen merkitys. Ehkä valinnoilla haluttiin korostaa muutosta.

Ja kyllä muutosta on luvassa. Nykyisen hallituksen linja on hyvin erilainen. Hyvinvointivaltiota halutaan rakentaa, ei purkaa. 

Keskustelussa oli mielenkiintoista se, että kokoomus kritisoi hallitusta siitä, että käytetään liikaa rahaa ja että Suomen tulevaisuus vaarantuu. Samassa lauseessa kritisoitiin sitä, että koulutukseen tai vanhustenhoivaan ei ole varattu riittävästi rahaa. Ota siitä nyt sitten selvä.

Polttoaineveron korotus sai odotetusti kritiikkiä. On totta, että kehäkolmosen ulkopuolella on pakko käyttää autoa. Korotus tehdään kuitenkin asteittain ja varmistetaan, että polttoaineen hinta ei nouse enempää kuin muiden tuotteiden. Veronkorotusta paljon suurempi merkitys on jo nykyisin sillä, millä asemalla ja minä päivänä tankkaa. Mutta toki korotus on korotus. 

Subjektiivisen päivähoidon palauttamisesta olen iloinen, samoin kuin varhaiskasvatusryhmien pienentämisestä. Meillä Hämeenlinnassa näitä leikkauksia ei toteutettu, mutta on reilua, että varhaiskasvatuksessa kaikilla lapsilla on samat säännöt.

Koulutuksen panostukset ovat ehdottomasti plussaa Suomelle. Niitä kritisoitiin, koska osa on väliaikaisella rahoituksella. Kritisoijat unohtavat, että niin olivat edellisen hallituksen kärkihankkeet.

Minusta on hyvä, että investointina nähdään sosiaaliset innovaatiokokeilut. Jos ne ennaltaehkäisevät kuluja tai tuovat säästöä sekä toimivat muutoin hyvinvointia ja osaamista lisäävästi, niille kannattaa suunnata pysyvä rahoitus. Jos taas eivät tuota, niistä kannattaa luopua. 

Hallituksen onnistuminen on työllisyyden kasvun varassa. Niin kuin kaikkien muiden hallitusten. Oppositio kritisoi ja kyseli, että unohtaako hallitus työnantajat ja heidän tarpeensa. Ei unohda. Hallitus kunnioittaa kolmikantaista valmistelua ja siihen muuten kuuluu työnantajapuoli. Edellinen hallitus unohti työntekijäpuolen.

Koulutus poistaa eriarvoisuutta

Koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan.

Koulutus, tutkimus ja innovaatiot edellytys Suomen rakentamiselle. Vaikka emme olekaan enää Pisan ykkösiä, olemme yhä kansainvälisissä vertailuissa peruskoulutuksen kärkimaita.

Koulutus on se ihme, joka on pitänyt meidät monen kansanvälisen vertailun kärjessä. Mutta menestyksen yllä leijuu tummia pilviä. Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyy.

Yli kolmanneksen ammateista ennustetaan muuttuvan tai katoavan teknologian vaikutuksesta 10-20 vuoden sisällä. Parissa kymmenessä vuodessa on hävinnyt 640 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen tutkinto.

Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 40 prosenttia, kun se korkeasti koulutetuilla on yli 80 prosenttia. Suomessa on yli puoli miljoonnaa aikuista, joilla on puutteelliset luku-, numero- ja digitaidot.

Hallitusohjelma panostaa koulutukseen, varhaiskasvatuksesta, tutkimukseen ja tuotekehitykseen asti. Se ei kata kaikkia leikkauksia, jota edellisellä vaalikaudella on tehty, mutta ottaa ison askeleen parempaan.

Koulutuksen rahoituksen indeksitarkistukset tehdään täysimääräisetsi. Hieman lisää rahaa on varattu. Iso tavoite on, että nykyiset TKI-panokset, jotka ovat 2,8%/BKT nousevat 4%:iin vuoteen 2030 mennessä.

Koulutustason nostoon, hakijasuman purkuun sekä alojen ja aluiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Tällä tavoitellaan koulutusasteen nostoa. Jos mitään ei tehdä, 1970-luvulla syntyneet jäävät korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.

Hallitusohjelma lähtee siitä, että varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla, positiivisen erityiskohtelun rahoituksella, joustavammalla opetuksella ja riittävällä tuella. Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta sekä näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseks ja osaavan työvoiman turvaamiseksi oppivelvollisuusikää nostetaan kattamaan toinen aste ja opiskelusta tehdään maksutonta. 

Nykyisin 16 % nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Tämä ei korjaannu pelkällä ikärajalla tai maksuttomuudella. Muuta tukea tarvitaan ja siihen panostetaan.

Lapsiperheet, jotka manaavat polttoaineen hinnan nousua voivat miettiä, että koulukirjat muuttuvat maksuttomiksi. Taitaa jäädä reilusti voiton puolelle. 

Kokoomus vastustaa oppivelvollisuusuudistusta yhtä kiihkeästi kuin aikanaan peruskoulua. Eivät kannata pakkoa. Onko peruskoulu pakko, velvollisuus vai oikeus?

Ehdin itse käydä pari vuotta oppikoulua ennen kuin pääsin peruskouluun. Sanon, että pääsin, koska tiedän, että naapurin yksihuoltajan pojat ohjattiin kansalaiskouluun. Kyse oli rahasta. Päätä kyllä olisi riittänyt.

Työllisyys ratkaisee, aktiivimallista luovutaan

Aktiivimalli kuopataan ja toivottavasti valetaan betonia päälle. Kelvoton malli kannattaa haudata syvälle. Pienten työrupeamien kannattavuutta nostetaan soviteltua päivärahaa kehittämällä. Tähän tulorekisteri antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

Toinen väline on työtulotuki. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla miinusmerkkinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Negatiivinne tulovero antaa eikä ota. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.  

Suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta on olennaista kilpailukyvyn parantaminen. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan työllä. Työntekijöiden koulutus ja osaaminen, tuotekehitys ja investoinnit ovat avainasemassa. Ilman niitä homma ei onnistu.

Työllisyysasteen nosto on koko ajan vaikeampaa, koska työvoiman määrä vähenee. Olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille, jotta voimme saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen. 

Työvoimapalveluissa alun palveluja tehostetaan, jotta mahdollistetaan entistä paremmin työttömien erilaiset, yksilölliset tarpeet. Pyritään irti rutiininomaisten suoritteista aitoon henkilökohtaiseen palveluun. Tähän lisätään myös henkilöstöresurssia. Kuntien roolia vahvistetaan ja TE-toimistoille annetaan työrauha.

Lisäksi otetaan käyttöön työllistämisseteli ja yksinkertaistetaan nykyistä palkkatukea. Olen itse ollut kehittelemässä setelimallia, joten omaa peukkuani isompi peukku tälle kirjaukselle. Parempi käyttää työttömyysturvaa työllistämissetelinä kuin vain passiivisena toimeentulotukena.

Ohjelmassa tunnustetaan järjestöjen tekemän työn arvo ja kehitetään palkkatukea, joka ottaa huomioon asiakaskunnan erityistarpeet. Tavoitteena on, että nykyiseen kolmannen sektorin palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. 

Hallituksen tavoitteena on nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää. Kolmannen sektorin palkkatuesta poistetaan työllistämistä estävä 4 000 henkilötyövuoden rajoite.

Parannetaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea. Tämä on tärkeä asia. Jos ei ole yrityksiä, joiden tavoitteena on työllistää ihmisiä, joita kovat kilpaillut avoimet markkinat eivät työllistä, eivät vaikeimmassa asemassa olevat työllisty. Julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä. 

Osatyökyvyttömyyseläkkellä olevan ihmisen mahdollisuutta tehdä työtä helpotetaan työkykyohjelmalla, kokeiluilla ja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli.

Yksinkertaisesti: Ei huono.

Nostoja hallitusohjelmasta - inhimillisempi sosiaaliturva

Norsu syödään palasina, niin hallitusohjelmakin. Hallitusohjelmasta on ollut lehdissä kosolti oikeaa ja väärää tietoa. Molempia. 

Itse olin puheenjohtajana sosiaaliturvaa uudistavassa työryhmässä. Yhteiset tavoitteet ja perusteet uudistukselle löytyivät helposti. Yksityiskohdissa ja asioiden asettamisessa talouden raamiin riitti hiomista.

Pääasiassa rakensimme kahden vaalikauden tavoitteita komiteatyölle, mutta tällä vaalikaudella aiotaan toteuttaa jo sosiaaliturva, joka näyttäytyy ihmisille yhtenä. Sitä voi hakea yhdellä hakemuksella, vaikka etuuksia olisi useita. Ennakoitavuus kasvaa sekä sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta selkiytetään. Tulorekisteri avaa tähän aiempaa yksinkertaisempia mahdollisuuksia.

Itse pidän tärkeänä linjausta, jossa sairauspäiväraha, kuntoutuksen etuuden ja työttömömyysturva uudistetaan siten, että ihmiset ovat oikean etuuden ja oikeiden palveluiden piirissä. Tämä auttaa erityisesti työkyvyttömiä ja sairaita työttömyysturvalla olevia. Tämä siksi, että olen niin monen väärällä etuudella olevan tuskaa vuosien varrella jakanut.

Perusturvan tasoa nostetaan 20 euroa, indeksin ja aktiivimallin leikkuri poistuu työttömyysturvasta. Indeksikorotukset tehdään ja opintotuki tulee indeksikorotusten piiriin. Yksinhuoltajien ja vuorovanhemmuusperheiden asemaa parannetaan. Palvelut tulevat paremmin perheiden tueksi. Pieniin eläkkeisiin tulee 50 euron korotus ja vaalikauden tavoite on 100 euroa.

Suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Sen kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikkuvuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. 

Ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen ei ole investoitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana. 

Työelämä muuttuu eikä sosiaaliturva ole aina sovitettavissa ihmisten vaihtuviin elämäntilanteisiin tai työn muutokseen. Köyhyys altistaa laajemmalle syrjäytymiselle ja riippuvuus toimeentulotuesta heikentää osaltaan työllistymisen edellytyksiä. Siksi toimeentulotukiriippuvuutta on vähennettävä.

Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta tavalla, joka samalla palvelee koko yhteiskuntaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. 

Olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä. 

Tarve sosiaaliturvan uudistamiselle johtuu useasta syystä. Työn murros haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän toimivuuden. Palveluita ja etuuksia on kehitetty eritahtisesti ja erillään. Niiden yhteentoimivuutta on parannettava vastaamaan ihmisten tarpeita. Nykyisessä järjestelmässä tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea. 

Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia. Alkujaan viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on muodostunut pitkäkestoiseksi ensisijaisen tuen täydentäjäksi. Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Pirstaleisuus ja ennakoimattomuus korostuvat elämäntilanteiden vaihtelun ja moninaisuuden vuoksi sekä sektorirajoja ylitettäessä. Hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää korkeaa työllisyyttä.

Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan tulee osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa.  

Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä. 

Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta. Uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä ja sillä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen. Digitalisaation avulla sosiaaliturvasta tehdään ihmisille selkeämpi ja ymmärrettävämpi.  Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat. Yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan.  

Erilaisia sosiaaliturvaetuuksia on yli sata. Siksi on viisautta uudistaa järjestelmä palasina ja vahvan valmistelun kautta. Pikavoitoissa syntyvät herkästi pikavippien korot. Sotesta oppineena maltti on valttia sotussa, sosiaaliturvan uudistamisessa.

(Kuva: VNK/Laura Kotila)

Häme voitti sotessa

Hyvinvointivaltio on kuin kunnon kengät. Ei aina niin seksikkäät tai tyylikkäät, mutta hyvät kävellä. Erityisen arvokkaat vaikeissa kulkuoloissa. Korkkarit voivat olla kauniimmat, mutta kivikossa kestämättömät

Elämän karikoissa ihminen tarvitsee hyvinvointivaltiota. Siksi sote-uudistus on välttämätön. 
Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa syntyi ratkaisu siitä, että sote-palvelut kerätään kuntaa suuremmalle itsehallintoalueelle. Ratkaisu hyödyntää alueilla tehtyä työtä. Muuta yhteistä mallilla ei aiempaan juuri ole.

Maakunta/itsehallintoalue/aluekunta - ihan mikä tahansa nimi käy, kunhan sisältö on kurantti. Hämeessä on tärkeää, että vahvempia harteita on 18. Se turvaa erikoissairaanhoitomme ja mahdollistaa tähtisairaala- mallin. Meillä voidaan puhua OmaHämeestä edelleen.

Uusi malli hylkää markkinavetoisen soten. Palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Myös kuntien mahdollisuus tuottaa palveluita ratkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Uudistus kokoaa maakuntatasolle vain sote-palvelut, palo- ja pelastustoimen. Muuta uudistukseen ei sotketa. Keskitytään ydinasiaan. Julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltion ydintä. Yksityiset täydentäjä. 
Vaatekaapissa saa olla korkkarit, mutta ilman hyviä kävelykenkiä ei tässä iässä pärjää. Eikä muunkaan ikäisenä.

***

Sunnuntaina selvisi Suomea edustava eurovaalijoukkue. SDP sai kaksi paikkaa. Kannatus nousi edellisistä vaaleista. Yllättävää oli, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus laski. Vihreiden jättipotti ansaitsee hatunnoston.

EU-vaaleissa näkyy äänten keskittyminen kärkiehdokkaille. Ilman valtakunnan tunnettuutta tai huikeaa vaalibudjettia on vaikea nousta kärkeen. Itseäni ilahdutti, että kärkinimet demareilla, kokoomuksessa ja vihreillä olivat kaikki kokeneita osaavia poliitikkoja. Heidän työhönsä on helppo luottaa.

Oman puolueeni ehdokkaiden ohella haluan onnitella Sirpa Pietikäistä. Vaikka aatteemme ovat erivärisiä, osaava ihmistä on helppoa arvostaa.

Arvostuksen ansaitsevat ne tavalliset ihmiset, jotka laittoivat itsensä likoon tietäen, että läpimenon mahdollisuus on minimaalinen. He ovat demokratian sankareita. Todellisia valinnanvapauden airuita.

(Julkaistu Kaupunkiuutisissa)

Näiden ehdokkaiden välillä mietin - Muista äänestää eurovaaleissa

Sunnuntaina on EU-vaalipäivä. Vaaleissa on tärkeä äänestää, vaikka se ei ole ihan helppoa. Vaalit ovat valtakunnalliset ja iso osa ehdokkaista jää vieraiksi. Kannattaa kuitenkin ottaa selvää ehdokkaista ja äänestää.

Ei ole yhdentekevää, millaista politiikkaa unionissa tehdään. SDP:n ehdokkaat kannattavat oikeudenmukaista ja sosiaalista unionia. Äänestitpä ketä tahansa ehdokkaistamme, voit olla varma, että äänesi kuuluu reilumman Euroopan rakentamiseksi.

En tunne kaikkia ehdokkaita, mutta tässä tiivistelmä heistä, jotka tunnen. Ensimmäistä kertaa minun on vaikea äänestää. Hyviä ehdokkaita on niin paljon. Kunpa äänensä voisi jakaa.

Camilla Gunell, Ahvenanmaan demareiden puheenjohtaja. Upea nainen. Fiksu osaava, analysoiva. Muistuttaa, että Eurooppa kukoistaa yhteistyöllä. Gunilla on rohkea nainen, haluaa taistella ilmastonmuutosta, populismia ja muukalaisvihaa vastaan. Tutustuin Gunillaan vieraillessani varapuhemiehenä Ahvenanmaalla. Ihastuin heti.

Eero Heinäluoma on politiikan moniottelija. Hän pärjää varmasti kovissa paikoissa. Eikä anna periksi. SDP:n entisenä puheenjohtajana ja eduskunnan puhemiehenä hän tuntee Euroopan johtavia poliitikkoja ja pitää varmasti suomalaisten puolta. Tunnen Eeron jo nuorisovuosilta ja olen tehnyt hänen kanssaan pitkään töitä. Arvostan.

Miapetra Kumpula-Natri on kokenut eurooppapoliitikko. Hän tuntee unionin tavat ja ihmiset. Mippe rakentaa tasa-arvoisempaa unionia ja ymmärtää, että työn murroksessa perheiden asioista on pidettävä huolta. Mippe on voimakas digitalisaation puolestapuhuja. Digipolitiikkaa on tehtävä niin, että johdamme muutosta, emme vain sopeudu. Mippe on tuttu jo demarinuorista. Tasa-arvoihminen sieluaan myöten. Komppaan.

Sari Melkko on inhimillisin tuntemani poliisi. EU:n juuret ovat halussa säilyttää rauha Euroopassa. Rauhantyön ja rajaturvallisuuden yksi vihollinen on järjestäytynyt rikollisuus. Sari torjuu työkseen rajat ylittävää rikollisuutta. Tutustuin Sariin demarinaisissa. Luotan.

Mikkel Näkkäläjärvi, lappilainen EU-Suomen kasvatti. Mikkel on demarinuorten puheenjohtaja, rakentava, asiat osaava ja yhteistyökykyinen. Tulevaisuuden nuorimies. Ymmärtää, että Suomi ei pärjää sulkeutumalla, vaan tarvitsemme kansainvälisyyttä pärjätäksemme. Tutustuin Mikkeliin lähemmin, koska olen entinen nuorisoliiton puheenjohtaja. Lukkarinrakkautta.

Kaisa Penny, ajatuspajan johtaja, ilmiömäinen eurooppaihminen. Kaisa haaveilee, että jokainen eurooppalainen saisi nauttia pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Jokaisella lapsella olisi oikeus päivähoitoon ja maksuttomaan peruskouluun. Osaamista arvostettaisiin niin, että koulutukseen ja tutkimukseen panostettaisiin reilusti. Kaikkien työehdot ja palkat olisivat kunnossa sekä yrityksillä reilut markkinat. Yhteiset haaveet.

Antton Rönnholm, puoluesihteeri, joka haluaa pysäyttää miettimään millä on merkitystä. On aika pelastaa EU. Antton muistuttaa, että talouden Eurooppaa ei ole ilman ihmisten Eurooppaa. Unionin on kannettava vastuuta, niin arvojen kuin ympäristön puolustajana. Vanha maailma tarvitsee uudistuakseen jokaiselle mahdollisuuden koulutukseen. Meillä ei ole kiire Euroopasta, me olemme Eurooppa. Me voimme säilyttää sen, mikä on oikein ja me muutamme sen, mikä on väärin. Tulevaisuuden tekijä.

Kirsi-Kaisa Sinisalo, teatteri-ihminen ja niin ihanasti lainaa Shakespearea eurosloganissaan ”Toivoani en pane taikaan”... vaan ihmisiin. Niin se on, ei ole taikatemppuja, on vain ihmisten yhteistä työtä demokratian puolustamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koulutuksen turvaamiseksi. Olen tutustunut Kirsi-Kaisaan teatterin kautta. Niin inhimillinen.

Satu Taavitsainen, varsinainen sähikäinen. Satu ei jätä kiveäkään kääntämättä, jos kokee olevansa oikealla asialla. Sitkeä vähäosaisten puolustaja. Satu uskoo vahvasti, että ei ole niin hankalaa asiaa, etteikö sitä saisi muutettua paremmaksi. Satu laittaa itsensä likoon niiden puolesta, jotka tarvitsevat puolustajaa. Opin tuntemaan Sadun eduskunnassa. Sitkein tuntemani.

Jaana Ylitalo, edunvalvonnan ammattilainen. Jaana haluaa, että yritykset eivät ulkoista riskejään, vaan ottavat vastuun työntekijöistä ja yhteisöistä omalta ja koko hankintaketjunsa osalta. Tämä tarkoittaa, että töitä tehdään reiluissa työoloissa, turvallisesti ja vastuullisesti. Tutustuin Jaanaan jo nuoruusvuosina. Hyvän työn puolustaja.

Sosialidemokraatit haluavat muistuttaa, että Euroopan unionista on kehittynyt merkittävä taloudellinen ja poliittinen toimija edistämään hyvinvointia, lisäämään ihmisten, valtioiden ja yritysten välistä kanssakäymistä sekä yhteisiä universaaleja arvojamme: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

Unioni ja nykyinen kansainvälinen yhteistyö on rakennettu periaatteelle, jossa maailmassa noudatetaan sääntöjä ja sopimuksia. Tästä meidän on pidettävä kiinni. Kansainväliset ongelmat ratkeavat vain yhteistyön kautta.

Haluamme, että 2030-luvulla EU on maailman arvo- ja teknologiajohtaja, jossa korkea osaaminen luo vaurautta kaikille. Tulevalla vuosikymmenellä EU nauttii vakaampaa arvostusta kansalaistensa keskuudessa jokaisen eurooppalaisen hyvinvoinnin suojelijana.

Haluamme, että kaikki eurooppalaiset voivat kokea ylpeyttä niin omasta kotimaastaan kuin koko maanosasta, joka kantaa vastuunsa ja tarjoaa kokoavaa johtajuutta koko maailmassa.

SDP haluaa rakentaa kestävämpää maailmaa. Ei harrastaa pikavippejä tulevaisuuden kustannuksella olipa kyse ympäristöstä, lapsista, työelämästä tai vanhuksista.

Panostusta osaamiseen, parempaan työvoimapalveluun ja osatyökykyisten työllisyyteen

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toteaa, että työhön tarvitaan 100 000 ihmistä lisää, jotta työllisyys nousee 75 prosenttiin.

- Tämä on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen.

Filatov puhui SAK:n Etelä-Suomen aktiivitapahtumassa Lahdessa lauantaina.

- Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan siitä, miten osatyökykyiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa ja palveluita sekä työmarkkinoita.

- Osatyökykyisten tai työkyvyttömien kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla riittää alentunutta työkykyä korjaamaan palkkatuki. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä. Tässä passiivista työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.

Filatovin mukaan lisäksi tarvitaan niin sanottuja välityömarkkinatöitä, joissa avustava työ voidaan räätälöidä työttömän työkyvyn mukaan ja joissa palkkatuella tukea työnantajaa työvoimakustannuksissa.

- Tuki voidaan räätälöidä työkyvyn aleneman mukaan. Avustavista työtehtävistä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti, jotta ne eivät syrjäytä markkinaehtoista työtä.

- Osatyökykyisille pitää räätälöidä töitä ja kehittää työllistämiseen kannustavia toimia. Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi. Suomessa on noin 30 000 työtöntä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla voisivat työllistyä heille räätälöityihin töihin.

Filatov korostaa, että pitää luoda voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisen yritysten malli.

- Ruotsissa tällaisille on jopa yrityshautomoita. Yhteiskunnallinen yritys on yhteisötalouden toimija, jonka päätavoite on omistajilleen tai osakkailleen tuotetun voiton sijaan sosiaalinen vaikuttaminen.

- Sosiaaliturvan uudistamisessa on tärkeää rakentaa malli, joka kannustaa työhön ja koulutukseen, poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisää osallisuutta. Turvan on oltava selkeä ja ennakoitavissa. Sen on kannettava ihmistä elämän riksitilanteissa.

Filatov sanoo, että sotu-uudistusta rakennettaessa on opittava sote-uudistuksen virheistä.

- Isoa reformia ei voi tehdä kerralla. Se on porrastettava toisiinsa sopiviin osiin. Kiireellisintä on uudistaa aikuiskoulutustukia, jotta osaamista voi täydentää koko työuran ajan. 

- Toinen nopeita toimia vaativa uudistus on työttömyysturva. Aktiivimallista on luovuttava ja uudistettava työttömän oikeudet ja velvollisuudet ymmärrettäväksi ja ennakoitavissa olevaksi kokonaisuudeksi, joka kannustaa kaikissa olosuhteissa työhön ja yrittäjyyteen tai koulutukseen sekä lyhyisiin työrupeamiin.

Korkea työllisyys on yhä ykköstavoite - koulutus auttaa sen saavuttamisessa

Työväen Vappu lähti liikkeelle Yhdysvaltain työläisten mielenosoituksista 1800-luvun lopulla. Toukokuun ensimmäinen päivä oli Moving Day, liikkumisen, siirtymisen tai muuttamisen päivä. Päivä, jolloin työsopimukset uusittiin ja työpaikkoja vaihdettiin.

Vuonna 1886 Yhdysvalloissa työläiset järjestivät mielenosoituksia, joissa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli työläisiä.

Pariisissa muutamaan vuotta myöhemmin Toinen internationaali päätti, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta.

Suomen ensimmäistä työväen vappua vietettiin 1898.

1900-luvun taitteessa osa Suomen työväenliikkeen toimijoista kannatti perinteisiä työläisten kävelyretkiä kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, koska kansainvälistä toukokuun ensimmäistä pidettiin liian kylmänä ulkotapahtumiin. Kanta jäi vähemmistöön eikä vallankumousta peruttu sateen sattuessa.

Vappu virallistui 40-luvulla työväen juhlaksi ja 70-luvulla vapun kunniaksi nousi lippu salkoon.

Työväenliikkeen vapun alkuaikojen iso vaatimus oli kahdeksantuntinen työpäivä. Sopii vielä nykyiseen työväen vappuun. 

Toisilla kun on liikaa töitä ja toisilla liian vähän. Kohtuullisen työajan vaade on varsin ajankohtainen, koska nollasopimukset ja muut kohtuuttomat työaikavaatimukset, alustatalouden ilot ja kirot nostavat päätään.

Työajan kohtuullisuus on tärkeää, koska se turvaa toimeentulon. Hyväkään palkka ei riitä, jos työtunteja on vain muutama. Matalasta palkasta puhumattakaan. Suomessa vastentahtoista osa-aikatyötä tehdään pohjoismaalaisittain paljon.

Hyvä työpaikka muuttuu painajaiseksi, jos työ valuu voimalla vapaa-ajalle, ei anna aikaa leville ja esimerkiksi työn ja perheen ydistämiselle. 

Kannattaa muistaa, että väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä opi uutta. Molemmat taidot ovat oleellisia nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Omaa osaamista on kehitettävä läpi työelämän ja uutta on opittava jatkuvasti. Jatkuva muutos vaatii kestävyyttä.

Työllisyysastetta vertailtaessakin työajalla on merkitystä.

Työllisyysasteen nostamisessa oleellista on panostaa osaamiseen ja tuottavuuden nousuun ja siihen, että työhön saadaan työttömiä ja nykyisin työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä entistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostusta osatyökykyisten työllistämiseksi.

Suomi on jäljessä muiden Pohjoismaiden työllisyysasteesta. Tämä jättää meidät jälkeen hyvinvointivaltion palveluissa. Siksi työllisyyden vahvistaminen on yhä keskeinen tulevaisuushaaste.

Työllisyysaste ei kerro kaikkea. Suomen työllisyys on esimerkiksi mallimaana pidettyä Tanskaa korkeampi, jos työllisyys muutetaan kokoaikatyöksi.

Finanssikriisi pudotti Suomessa korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten työllisyyden Pohjoismaiden hännille, vaikka ennen kriisiä olimme kärjessä. Muutoin koulutustaso on taantumassa.

Peruskoulu on yksi viisaimmista uudistuksista mitä Suomessa on tehty. Nyt on aika tehdä seuraava loikka ja turvata kaikille nuorille toisen asteen koulutus. Lähes kaikki nuoret käyvät peruskoulun, koska meillä on oppivelvollisuus. Sama väline auttaa toisen asteen koulutuksen saavuttamiseen.

Suomesta on kadonnut viimeisen 30 vuoden aikana 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 40 prosenttia. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla se on 70 prosenttia. Korkeakoulutetuilla 85 prosenttia. Koulutuksen ja työllistymisen välinen yhteys on tiukka.

Kyse ei ole siitä, etteikö peruskoulun varassa oleva työntekijä voisi olla osaava ja hyvä työntekijä. Kyse on siitä, että he ovat paljon haavoittuvaisempia työelämän muutoksissa. Korkeakoulutetun nuoren ja pelkän perusasteen varassa olevan nuoren työuran pituusero on jopa 15 vuotta.

Toisen asteen oppivelvollisuus ei tarkoita kaikille samaa lukiota tai ammatillista koulutusta. Kun valtiovallan ja yksilön velvollisuudet on kytketty toisiinsa, saadaan vähennettyä pelkän peruskoulun varaan jäämistä. Osalle koulutus voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Erilaisia oppimisen muotoja tulee kehittää, tekemällä oppimisen suuntaan niille, joita teoriat eivät kiinnosta.

Oleellista on se, että synnytetään oppimisen halu ja ilo, joka kantaa läpi elämän ja innostaa opiskelemaan vielä työuran aikanakin. Itsenäiseen työskentelyyn oppiminen on tärkeää. Itsenäinen opiskelu ei ole samaa kuin yksinäinen. Paroni Münchhausen nosti itsensä suosta omasta tukastaan. Koulutus ei toimi samoin, vaan opiskelijat tarvitsevat opettajia ja ohjausta.

Ensimmäisiä vappumuistojani on teekkarien ÄPY-vaahto. Se on vähän kuin hiusten muotovaahtoa, mutta sitä sai roiskia mihin vain ja se hävisi olemattomiin jälkeä jättämättä. Ajatelkaa lapsen riemua, kun sai vaahdottaa seiniä ilman satikutia.

Nautitaan työn, kevään ja opiskelijoiden juhlasta täysin rinnoin!