Tsihko diives - Hyvää päivää

Tiesitkö, että EU:ssa asuvista romaneista 80 prosenttia on köyhyysriskissä, vaikka EU:n keskimääräinen köyhyysaste on 17 prosenttia. Tiesitkö, että 80 prosenttia Euroopan romaneista asuu ahtaasti ja 30 prosenttia ilman hanavettä.

Koronan riivaamassa Euroopassa heidän omat mahdollisuutensa suojautua virukselta ovat olemattomat ja pääsy terveydenhuoltoon vaikeata.

Tilanne on paha etenkin Itä-Euroopassa ja Balkanilla. Ihmisillä ei ole ruokaa, koska he eivät voi harjoittaa elinkeinoaan esimerkiksi muovin ja metallin keräämistä ulkonaliikkumiskiellon sekä puuttuvien kasvomaskien vuoksi. Pysyäkseen hengissä monet tarvitsevat ulkopuolista apua.

Tänään vietetään kansainvälistä romanipäivää. Sitä on vietetty Euroopan romanien keskuudessa jo kohta 30 vuotta. Juhlapäivä saatiin suomalaiseen allakkaan vuonna 2014.

Päivän tarkoitus on nostaa esiin romaniväestön asemaan ja romanipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tänä vuonna kokoontumisia ja yhteisiä juhlia ei järjestetä koronan vuoksi.

Romanit kohtaavat rakenteellista syrjintää, jonka kitkemisessä Euroopan unioni on epäonnistunut. Ihmisoikeuksia kunnioittavana arvoyhteisönä unionin on vahvistettava romanipolitiikkaansa ja velvoitettava jäsenmaita luomaan romaneille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautumiseen, työntekoon ja oman elantonsa ansaitsemiseen. Romanien syrjitty asema on eurooppalainen häpeä ja ihmisoikeusrikos.

Suomessa romanien olosuhteet ovat monessa suhteessa kansainvälisesti verrattuna hyvät. Silti meillä on parannettavaa. Moni varmasti muistaa jokunen kuukausi sitten tehdyn testin, jossa osaavat julkisuuden henkilöt hakivat työpaikkaa omalla ansioluettelollaan, mutta romaninimellä. Työpaikkahaastattelukutsuja ei herunut. Hiljaisuus ei ollut sattumaa, vaan kertoo syrjinnästä.

Suomeen ensimmäiset romanit saapuivat 1500-luvulla. Suomi oli osa Ruotsia ja maan hallitsijat suhtautuivat romaneihin kielteisesti. Eurooppaan romanit saapuivat jo 1300-luvulla. Romanit ovat meitä: eurooppalaisia ja suomalaisia.

Suomessa romaniasioihin alettiin kiinnittää valtion tasolla vuonna 1956. Silloin perustettiin Mustalaisasiain neuvottelukunta. Tavoitteena oli löytää tapa elää yhdenvertaisesti. Romanit haluttiin osallisiksi, aktiivisiksi toimijoiksi omien asioidensa käsittelijöiksi.

Yhteistyö romanivöestön ja viranomaisten kesken on Suomessa tuottanut tulosta. Nykyisin Suomessa on Romaniasiain neuvottelukunta, jonka tehtävä on toimia asiantuntijaelimenä romaneille tärkeissä kysymyksissä ja edistää romanien yhdenvertaisuutta.

Suomalainen hyvinvointipolitiikka lähtee yhdenvertaisuudesta, mutta romanien kohdalla meillä on vielä paljon tehtävää kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa.

Romaniasian neuvottelukunnan painopisteinä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä. Edistää tasa-arvoa ja antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa.

Tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi.

Edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista, romanin kielen ja kulttuurin vahvistumista.

Meillä valtavöestöllä olisi paljon opittavaa romaneilta: lämpöä, välittämistä, yhteisöllisyyttä, ikäihmisten kunnioitusta. Eletään rinta rinnan, toisiamme kunnioittaen ja yhdenvertaisina. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Siitä hyötyy sekä yksilöt että koko yhteikunta.

Blogin kuvassa on romanilippu. Se edustaa kansaa, ei tarkkarajaista valtiota. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, vihreä taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia. Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi romanien intialaista alkuperää.

Tarja Filatov: Painajainen nimeltä Korona - Yksinyrittäjille suoraa tukea

Miten niin pieni virus voi pysäyttää koko maan? Pysäyttikö se sittenkään koko maan? Se jakoi työt uudelleen. Osa tekee hiki hatussa työtä koronan haittojen vähentämiseksi ja osalla työt pysähtyivät kuin pahimmassa painajaisessa.

Painajaista Mannerheimintiellä ja muilla pyritään helpottamaan valtion tuella yrityksille. Nyt käyttöön otettavat tuet ovat nopeasti rakennettuja ja käyttävät olemassa olevia kanavia, koska aikaa ei ole pystyttää uusia rakenteita.

Hallitus on rakentanut kolmen tason tuen yrityksille ja tämän lisäksi yrityksen henkilöstön lomauttamismahdollisuutta on nopeutettu sekä yrittäjän pääsyä työttömyysturvan piiriin helpotettu.

Yrittäjillä on syvä huoli yrityksensä tulevaisuudesta ja taloudesta. Sama huoli on työnsä menettäneillä työntekijöillä.

Työttömän tukena on työttömyysturva. Moni joutuu huomaamaan, että ei sillä herroiksi elellä, vaikka se on nyt anteliaampi kuin normaalioloissa. Pahimman yli työttömyysturva kuitenkin auttaa. Oleellista on, että turvan saa nopeasti, jotta viiveet eivät laita ihmisten taloutta sekaisin.

Yrityksille on tarjolla kolmen tason apua, yrityksen koosta riippuen.

Suora 2000 euron tuki yksinyrittäjille

Yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit voivat hakea 2000 euron tukea yrityksen sijaintikunnasta. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Tuen ehtona on heikentynyt talous ja liikevaihdon aleneminen koronan vuoksi.

Tämän lisäksi yrittäjä voi saada työttömyysturvaa oman toimeentulonsa kattamiseen.

ELYn tuki 1-5 työntekijän yrityksille

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä. Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. Samoin yritykset joilla on 1-5 työntekijää.

Avustusta voi käyttää markkina- ja tuotantohäiriöissä hätärahoitukseen.

Tuki on maksimissaan 10 000 euron ja tilanneanalyysirahoituksesta 50 % voidaan käyttää työvoimakustannuksiin, vuokriin yms. laskuihin. Raha ei kata kaikkia palkkakustannuksia, mutta helpottaa tilanteen sopeuttamista.

Business Finland tukee isompia yrityksiä kehittymään

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista tukea voivat hakea yritykset, jotka työllistävät vähintään kuusi työsuhteessa olevaa henkilöä. Tuki on avustusmuotoinen esiselvitysrahoitus, jonka on enintään 10 000 euroa tai kehitysprojektin rahoitus, jonka voi olla 50 000 -100 000 euroa.

Kriteeristöä voidaan tarpeen mukaan täsmentää muuttuvan kysynnän mukaan. Rahoituspalvelujen kohteena olevia aloja ovat matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat/esittävät alat (ml. muotoilu) sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa.

Tuella yritys voi kehittää toimintaansa ja pärjätä paremmin akuutin kriisin helpotettua. Finnvera taas mahdollistaa valtion takauksen pankkilainalle.

Lisää toimia tarvitaan

Kriisin keskellä elämän turvaaminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Aina voidaan sanoa, että tuki yrityksille on liian vähäistä tai hankalasti haettavissa. Hallitus on kuitenkin kriisin keskellä ohjannut yli miljardi euroa yritysten tukemiseen. Lisäksi on maksuhelpotuksia ja neuvontaa ja lainantakuita. Tämä ei ole vähäinen vastaantulo tässä aikataulussa.

Osa yrityksistä hyötyy koronasta. Osa pyrkii hyötymään tukijärjestelmistä. Nyt vaaditaan moraalista selkärankaa ja yhteisvastuuta kaikilta osapuolilta.

Varsinainen jälleenrakentaminen alkaa, kun terveyskriisi on ohi. Silloin voidaan rakentaa hienovaraisempia elementtejä, niin yritysten kuin yksilöiden avuksi. Sosiaalisen laman hoitaminen on yhtä tärkeää kuin taloudellisen. Lopultahan talous on ihmistä varten.

Tarja Filatov: Eduskunnan etäpuheenvuoro koronan talouspaketista

Eduskunnassa otettiin käyttöön etätyömahdollisuus. Päätöstilanteita ei voi hoitaa etänä, mutta monia asioita voi. Niinpä päätin kirjoittaa lisätalousarviopuheenvuoroni, mutta jättää sen salissa pitämättä. Pääsenhän vaikuttamaan asiaan valiokunnassa. Fyysinen etäisyys on eduskunnassakin tärkeää.

Tilanteet muuttuvat, päätökset jalostuvat

Luontoa ei voi hallita. Siitä korona meitä muistuttaa. Kriisin keskellä pääministeri Sanna Marin on useasti sanonut, että meidän on kestettävä epävarmuutta. Totta, emme tiedä kaikkea koronasta. Valtiovarainministeri Kulmuni totesi asioiden muuttuvan päivittäin ja niihin on reagoitava ajassa.

Juuri näin. Tilanteet muuttuvat.

Hallituksen lisätalousarvio lähtee ajatuksesta, että ensin turvataan ihmisten elämää ja terveyttä sekä ehkäistään elinkelpoisten yritysten konkurssiaaltoa. Myöhemmin ratkotaan muita ongelmia. Tämä on oikea priorisointi.

Korona on pienen pieni, mutta siihen on suhtauduttava kuin suuren suureen.

Sen vaikutus heiluttaa koko maailmaa. Siksi ratkaisuja on etsittävä nopeasti, mutta kustannustehokkaasti. Askel kerrallaan.

Nyt lisäbudjetissa valitut välineet ovat nopeita sekä olemassaolevien tuki- ja rahoitusvälineiden vahvistamista. Näin tukea saadaan nopeasti, tehokkaasti ja kohdennetusti liikkeelle. Oleellista on, että tuemme niitä, jotka kipeimmin ja nopeimmin tukea tarvitsevat.

Uusiakin välineitä tarvitaan, mutta niiden on oltava nopeasti käyttöön otettavia. Isojen rakenteellisten uudistusten aika on sitten kun koronasta selviämme.

Konkurssiaallon ehkäisyä

ELY:n lisäraha ja Business Finlandin lisärahat ovat tarpeen, samoin Finveran lisävaltuudet sekä maksujen ja verotuksen joustavammat maksuajat tuovat helpotusta akuuttiin tarpeeseen. Eduskunnan on syytä korottaa rahoituspakettia, koska hakemuksia on jo nyt tullut esityksen valmisteluvaihetta reilusti enemmän.

Lisäbudjetissa ei ole vielä rahoitusta työelämälakien ja työttömyysturvan uudistuksiin. Ne tulevat seuraavassa lisäbudjetissa. Muutokset helpottavat yritysten lomauttamista sekä lomautettujen ja työttömäksi joutuvien tilannetta. Muutospaketti on väliaikainen ratkaisu. Nyt on jouston ja turvan aika.

Rahaa ruokaan ja elämisen perusasioihin

Työttömyyskassat ja Kela ovat paljon vartijana. Ne huolehtivat ihmisten perustoimeentulon maksamisesta. Kyse on ruoka- ja lääkerahoista, vuokranmaksusta - elämän välttämättömyyksistä.

Tiedän, että työttömyyskassat etsivät jo eläkeläisiä työhön, jotta toimeentulon saaminen ei kestäisi liian pitkään. KELA:n etuuskäsittelyn resurssit on turvattava. Kun asiakkaat lisääntyvät, käsittelijöiden määrän on lisäännyttävä.

Kunnat, yhdistykset ja kulttuuri

Haluan nostaa esiin muutaman yhteiskunnan kannalta tärkeän asian. YHDISTYKSET! Me emme saa päästää kansalaisyhteiskuntaa näivettymään. Toivon, että hallitus miettii yhdistysten toimintamahdollisuuksien turvaamista. Olipa kyse työttömiä työllistävistä yhdistyksistä tai vaikkapa hanketoiminnoista, ne tarvitsevat uudet pelisäännöt koronan.

TAITEILIJAT ja KULTTUURIVÄKI ottivat koronan shokin ensimmäisenä vastaan, vapaaehtoisesti ja empimättä. Konsertteja peruttiin, teatterit sulkivat ovensa jne. Tämä jo ennen kuin valtiovalta kielsi väkimäärältään suuret tilaisuudet. Kiitos siitä! Nyt on valtiovallan vuoro kiittää ja miettiä, miten kulttuuria tuetaan. Se ei aina ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa. Erillisratkaisuille on tarvetta.

KUNNAT olivat taloudellisesti kovilla jo ennen koronaa. Nyt tulot pienenevät, haasteet ja kustannukset kasvavat. Kassakriisi ei ole akuutti, mutta tasapainovelvoitteet heittävät kuperkeikkaa. Kunnille on rakennettava selviytymisstrategia. Eikä sen aikajänne voi olla vain kolme vuotta.

Laman kolme aaltoa

Lamassa on aina kolme aaltoa. Ja laman tämä viheliöinen virus meille aiheuttaa. Ensin sakkaa talous, toisena nousee työttömyys ja kolmantena näkyy sosiaalinen lama. Nousu tapahtuu päin vastoin. Ensin nousee talous, sitten paranee työllisyys, mutta sosiaalinen lama jää ellemme pidä varaamme. Pitää oppia edellisistä lamoista ja pitää huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Ihmisten toimeentulon tukeminen väliaikaisin keinoin on nyt välttämätöntä, mutta kriisin jälkeen alkaa jälleenrakennus ja siinä on huomioitava sosiaalinen ulottuvuus.

Monet voivat suojautua virukselta tekemällä etätöitä. Kaikki eivät. Osa matkaa joka aamu töihin. Iso hatunnusto molemmille ryhmille. Työ pitää Suomea käynnissä. Terveydenhuolto ja hoiva ihmisiä hengissä. Työntekijät ansaitsevat ison kiitoksen.

Korona on hyvinvointivaltion shokkitesti. Onneksi meillä on julkisia palveluja, jotka toimivat nopeasti samaan suuntaan. Mietin vain, missä pulassa olisimme, jos meillä olisi viime eduskuntakaudella suunniteltu valinnanvapaus terveydenhuollossa ja pirstoutuneet palvelut. Huh! Yksityiset täydentävät, mutta niiden apuun saaminen on aina hitaampaa. Julkisen pitää olla vahva pohja.

Hyvinvointivaltion on kestettävä koronan jälkeen. Luulen, että monta asiaa muuttuu pysyvästi. Toivottavasti opimme kriisistä. Turhat palaverit vähenevät työyhteisöissä. Opimme keskittymään oleelliseen. Etätyö kehittyy. Palvelujen digitalisointi ottaa harppauksen. Lähimmäisistä huolehtiminen nousee sille kuuluvana arvoon. Solidaarisuus lisääntyy.

Meillä jokaisella on vastuu koronan taltuttamisesta ja se on sitä suurempi mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme. Tästä kriisistä emme selviä yksin hallituksen linjauksin emmekä eduskunnan päätöksin, vaan jokaisella meillä on oma ihmisen mittainen vastuumme. Pidetään huolta läheisistä ja vähän vieraammista, mutta vältetään lähikontaktia niin pitkälle kuin mahdollista.

Tarja Filatov: Osaamisen kestävyysvajetta ei voi ohittaa

Esko Aho pohtii hallituksen talouspolitiikkaa kokemuksen rintaäänellä. Hän on huolissaan menojen lisäyksestä talouden heikentyessä ja kehottaa tarkistamaan hallitusohjelmaa. Aho on oikeassa: politiikkaa on tehtävä ajassa.

Hallitusohjelman tarkistamiseen ei mielestäni kuitenkaan ole tarvetta, koska ohjelmassa on elementtejä, jotka ennakoivat talouden muutoksia. Tänä vuonna hallitus on lisännyt resursseja koulutukseen. Teknologia- ja tuotekehityksen panostukset käännetään pitkän laskun jäkeen nousuun. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla investoimatta osaamisen lisäämiseen. Ilman lisäpanostusta meitä uhkaa osaamisen kestävyysvaje. Olemme jäämässä jälkeen verrokkimaistamme.

Työn tuottavuus on jäämässä jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa työn tuottavuuden kasvu palvelualoilla perustuu erityisesti osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen. Hallitus on tehnyt panostuksia ilmasto- ja luonnonsuojelutoimiin sekä perusturvaan. Parempi ilmastopolitiikka on välttämätöntä ja sosiaaliturvapanokset puolestaan lisäävät ostovoimaa sekä ehkäisevät toimeentulotukiriippuvuutta. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tarvitaan työllisyyden vahvistamista ja oikeudenmukaista kasvua tukevaa veropolitiikkaa. Hallitus valmistelee parhaillaan työllisyys- ja soteuudistuksia.

Kestävyysvaje on haaste eikä hallitus ole sitä unohtanut. Hallitusohjelmassa on kirjattu kaksi keskeistä uudelleentarkastelun elementtiä. Toinen liittyy käytettävissä olevien menojen määrään ja työllisyyyttä lisäävien päätösten väliseen yhteyteen. Ne on sidottu toisiiinsa. Lisäksi hallitusohjelmaan on sisäänkirjattu kohtuullisen suuri suhdanne-elementti. Nämä ovat niitä välineitä, joilla varaudutaan talouden muutoksiin.

IMF on todennut, että hallituksen finanssipolitiikan linja tukee kasvua lähivuosina. Investoinnit muun muassa koulutukseen, TKI-, työllisyys- ja ilmastotoimiin ovat välttämättömiä ja lisäävät talouden kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. 

Oppivelvollisuuden laajennus taas on talouspolitiikan arviointineuvostn mukaan uudistus, joka vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Budjettiriihessä on tehtävä nopeammin vaikuttavia työllisyysratkaisuja ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee.

Osaamisen kestävyysvajeen taklaaminen auttaa taloudellisen kestävyysvajeen umpeen kuromista.

Tarja Filatov: Päärata on Suomen valtimo

Taidan olla vanhan ajan poliitikko. Uskon, että faktat voittavat lopulta. Siksi olen luottanut pääradan pärjäämiseen raideinvestointikilpailussa. Päärata ei voi jäädä mopen osille. Se olisi vahinko koko Suomelle.

Investoinnit päärataan, sen kehittämiseen ja parantamiseen on kolme kertaa suuremmat aluetaloudelliset hyödyt kuin suoran ratalinjauksen rakentamisella. Suomessa ei ole miljoonakaupunkeja..Siksi matkustajia on otettava kyytiin suurten kaupunkien välissä.

Työmatkustaminen päivittäin Järvenpäästä, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Janakkalasta, Hämeenlinnasta ja Akaasta Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle on seitsemän kertaa yleisempää kuin Tampere- Helsinki/Vantaa -välinen pendelöinti.

Tamperelaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset liikkuvat päivittäin väliasemille – noin kaksi kertaa useammin kuin pääteasemille.

Suoran ratalinjauksen rakentamiskustannukset ovat yli kaksinkertaiset nykyisen pääradan kehittämiseen verrattuna.

Suomella on korjausvelkaa rautatieverkollaan noin 1,1 miljardin euron arvosta. Rinteen hallitus käynnisti ensimmäisten kuukausiensa aikana useita tärkeitä raideinvestointeja ja niiden suunnittelua.

Hallitus on kesäkuun lisätalousarviossa ja vuoden 2020 talousarviossa osoittanut raideliikenteen parantamiseen yhteensä 691 miljoonaa euroa, josta pääradalle 205 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Rinteen hallitus on aloittanut ja Marinin hallitus jatkanut  12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun sekä käynnistänyt suurten raidehankkeiden suunnitteluun tähtäävien hankeyhtiöiden valmistelut.

Nämä ovat kaikki erittäin oleellisia ja tervetulleita panostuksia Suomen raideliikenteeseen ja erityisesti päärataväylälle, jonka liikennöinti kasvaa, mutta joka on erittäin häiriöherkkä ja matka-ajoiltaan ongelmallinen.

TEN-T -verkko on Euroopan laajuinen kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä.  Lisäksi ydinverkossa on yhdeksän Euroopan tasoista multimodaalista ydinverkkokäytävää, joita priorisoidaan Verkkojen Eurooppa (CEF) -investointien valinnoissa.

Päärata on osa TEN-T-ydinverkkoa ja tätä kautta Suomi on sitoutunut pääradan valmiiksi saattamiseen vuoteen 2030 mennessä.  Lisäksi päärata on tulossa osaksi Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävää tulevalla EU:n ohjelmakaudella, mikä entisestään parantaa radan EU-rahoitusmahdollisuuksia.

EU:n nykyisellä 2014-2020 -rahoituskaudella on vielä kaksi ns. CEF-häntähakua liikennehankkeille. Näistä ensimmäinen haku on nyt auki. Se on euromäärältään merkittävin, jaossa on n. 750 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa, n. 500 miljoonaa euroa, on osoitettu ratahankkeille. Hakuaika päättyy pian.

Euroopan komissiosta on kannustettu Suomea hakemaan 2019 CEF-häntähausta pääradan suunnitteluun tukea - joka suunnitteluhankkeissa voi olla jopa 50 % hankkeen kustannuksista - pääradan kehittämisen vauhdittamiseksi. Mikä tärkeintä, CEF-häntärahoituksesta saataisiin vetoapua EU:n seuraavan ohjelmakauden hyödyntämiseksi pääradan toteutushankkeisiin. Tämä on ollut komission viesti Suomelle.

Suomen liikennehallinnon edustajien puheenvuoroissa on aiemmin tullut esille, ettei Suomella olisi valmiutta hakea CEF-suunnittelurahoitusta nyt auki olevassa haussa. Onneksi viime päivänä on ääni kellossa on muuttunut. On välttämätöntä, että CEF-haku toteutetaan

On esitetty arvioita, että valmiudet hakea EU-rahoitusta pääradan eri osien toteutukseen vuoden 2021 alussa alkavalla EU:n ohjelmakaudella olisivat minimaaliset.

Pääradasta suurin osa on jo nyt sellaisessa vaiheessa, että suunnittelu, ja osin myös toteutus, voidaan käynnistää nopealla aikataululla. Pääradalla on esimerkiksi Pasila-Riihimäki 2. vaiheesta jo valmiit toteutuskelpoiset suunnitelmat, ja lähes kaikkialla muuallakin radan kehittämiselle on varaukset maakunta- ja kuntakaavoissa. Muiden osuuksien suunnittelutarve vaihtelee muutaman vuoden suunnittelutarpeesta vaativampiin monien vuosien suunnitteluhaasteisiin.

Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen liikenneministerille,.Miten Suomi varmistaa sen, että saamme rahoitusta pääradan suunnitteluun vuoden 2020 CEF- häntähaussa? Minkä verran ja mille rataosuuksielle rahotusta haetaan ja miten hallitus perustelee haettavan rahoituksen suuruuden? Ja miten hallitus aikoo varmistaa sen, että pääradan hankkeiden toteutukseen tullaan hakemaan EU-rahoitusta ohjelmakaudella 2021-2027?

Näihin kysymyksiin ei voi vastata, että ei haeta rahaa. Toivon ja uskon, että ministeri Harakan vastaus on kyllä.

Tarja Filatov: Työn tuottavuus luupin alle

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Vientivetoisena maana työllisyytemme on sidoksissa kansainväliseen talouteen. Meidän on huolehdittava kilpailukyvystämme, erityisesti osaamisesta ja tuottavuudesta.

Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut Suomessa enemmän kuin Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisissa maissa viime aikoina, mutta meidän jälkeen jääntimme on todella huolestuttavaa.

Tuotanto, joka Ruotsissa saadaan aikaan yhdeksässä päivässä, kestää Suomessa 10 päivää. Ero ei johdu tehdyistä työtunneista, vaan tuottavuudesta.

Professori Matti Pohjolan raportin mukaan Ruotsin etumatka perustuu osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen, joka on ollut muita aloja vahvempaa.

Suomi ei ole hyötynyt teknologian kehityksestä yhtä paljon kuin kilpailijamaamme. Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla, erityisesti tietointensiivisissä palveluissa.

Tämä muutos ei ole tapahtunut vuodessa. Teknologian murros ja kansantalouden rakennemuutos antavat meille kuitenkin uuden mahdollisuuden, sillä edellytyksellä, että vahvistamme innovaatiopolitiikkaa. Juuri näin hallitus tekee.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla. Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetään nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa. Ei mitään pikkusummia.

Budjetissa näkyvät koulutuspanostukset. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä lähes 400 miljoonaa lisäeuroa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa. Koulutukseen panostetaan merkittävästi, jotta ei syntyisi osaamisen kestävyysvajetta

Me emme pärjää massatuotannolla tai hintoja polkemalla, vaan osaamisella ja tekemällä asioita fiksummin.

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy. Jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lapsenkasvuympäristön on oltava ehjä ja turvallinen.

Suomessa fyysinen työturvallisuus on maailman huippua. Mielen hyvinvoinnissa meillä on vielä paljon tehtävää. Uuden vuosikymmenen iso työelämähaaste on parantaa henkistä työsuojelua ja hyvinvointia erilaisissa työyhteisöissä.

Ylipäätään mielenterveyden häiriöissä liian usein apua saadakseen joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Apua saa, jos jaksaa taistella saadakseen sitä tai kykenee ostamaan palvelua yksityisesti.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Viime vuonna kasvua oli 10.000 henkilöllä. Näin ei voi jatkua.

Onneksi työelämästä löytyy hyviä esimerkkejä, joilla nousua voidaan taklata.

SOK:ssa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot lähtivät kasvuun. Yritys on tarjonnut viimeisen vuoden ajan työntekijöilleen lyhytpsykoterapiaa pääsyä kahdessa viikossa kasvaneen kuormituksen selättämiseen. Uudistus on vähentänyt pääkonttorin sairauspoissaoloja kolmanneksella ja säästänyt peräti puoli miljoonaa euroa.

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

(Kuva: osa Fernand Legerin teoksesta)

(Kirjoitus julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä)

Tarja Filatov: Henkilön arvonnousuvero on oikeus ja kohtuus

Yritykset shoppailevat maailmalla ja sijottavat tuotantoaan tarpeidensa mukaan. Yksi lähelle markkinoita, toinen osaavan työvoiman luo, kolmas halvan työvoiman perässä. Tämä on osa kansainvälistä taloutta. Sitä ei voi oikein voi moralisoida. Niin se vain on.

Mutta meistä ajattelee, että yritystuki pitää maksaa takaisin, jos yritys päättää siirtää toimintansa nopeasti tuen saatuaan ulkomaille. Tässä syyttävä sormi kysyy kohtuuden perään.

Entäpä kun yksittäinen ihminen toimii samoin?

Ihminen, joka saa koulutuksensa suomalaisten veroeuroista, tekee työtä ja kerryttää varallisuutta, perustaa firman ja menestyy. Hieno homma hänelle ja Suomelle.

Entäpä kun ihminen ikääntyy ja manaa Suomen perintöveroa?

Hänellä on varaa firmassaan omaan verojuristiin. Yhdessä he miettivät, millä välttyä veroilta. He osaavat ennakoida ja henkilö päättää järjestellä omaisuuden siirron lahjana lapsille. Veroselvittelyssä käy ilmi, että jos kyseinen henkilö ja hänen lapsensa siirtävät kirjansa maahan, jossa lahjaa ei veroteta, veroilta vältytään. Tällä perheellä on osaamista valita oikea maa ja välttyä veroilta. Muutto on keinitekoinen, mutta sillä tekee ison tilin.

Samaan aikaan tavallinen duunari on onnistunut hankkimaan kaksi asuntoa ja haluaa lahjoittaa toisen jäkikasvulleen. Duunari ei tunne Suomen verojärjestelmää kovin hyvin. Lapsi saa asunnon lahjana ja maksaa kiltisti lahjaveron Suomeen. Perheessä ehkä kirotaan Suomen verotasoa, mutta ajatellaan, että veroillahan isovanhempien hoivakin maksetaan. Jostain verot on kerättävä. Ratkaisu kirpaisee, mutta lapsi välttyy asuntolaina- ahdingosta.

Ensimmäisen kaltaisi henkilöitä ei ole monia. He ovat varakkaita ja harvinaisen tietoisia verojärjestelmien aukoista. Onko väärin tukkia heidän veronkiertoaan?

Arvonnousuvero mahdollistaisi sen, että arvon nousu verotetaan siellä missä se on syntynyt. Sama pätee nykyisin eläkkeisiin. Suomessa ansaittu eläke veroteaan Suomessa Suomalaisen verotason mukaan, vaikka henkilö muuttaisikin halvemman verotuksen maahan.

Yksityishenkilöiden arvonnousuverossa on kyse siitä, että myyntivoittoja ja perintöjä sekä lahjoja verotetaan muuton jälkeen Suomessa siltä osin, kun arvonnousu on kertynyt Suomessa. Myös uuden maan lainsäädänöössä voidaan verottaa samaa tuloa, mutta kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on sovittu maisen välisissä verosopimuksissa. Niillä on varmistettu, että myyntivoittoja ja perintöjä eikä lahjoja veroteta tuplasti molemmissa maissa.

Arvonnousuveroa peritään mm. Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissakin on samankaltainen mekanismi. Ei ole ihme, että mallit on käytössä Pohjoismaissa, koska niissä verotuksella tehdään tulonjakopolitiikkaa ja halutaan pitää yllä hyvinvointivaltion hyväksyntää.

Itseasiassa tänään julkaistu valtiovarainministeriön raportti kertoo, että malli on käytössä monessa muussakin maassa.

Nykyisin varakkailla yksityishenkilöillä on mahdollisuus välttää verot pääomatuloistaan mm. vakuutuskuorien avulla, lahjoistaan ja perinnöistään Suomessa muuttamalla kirjat ulkomaille.

EU:n veronkiertodirektiivi velvoitti ottamaan yhteisöjen arvonnousuveron käyttöön 2020 alusta. Firmojen on vaikeampi vältellä veroja kikkailemalla maantieteellä, joten olisi aika toteuttaa arvonnousuvero Suomessa myös yksityishenkilölle.

Arvonnousuvero on poliittinen valinta. Otetaan se käyttöön oikeudenmukaisuussyistä.

Tarja Filatov: Budjetti vähentää eriarvoisuutta ja vahvistaa osaamista

Vakaus, ennustettavuus ja luottamus ovat hyvän yhteiskunnan perusta.

Niistä Suomi ja suomalaiset tunnetaan. Niihin on totuttu, ne ovat niin itsestään selviä, ettei niitä aina muista edes arvostaa.

Ikävä kyllä politiikkaan viime aikoina pesiytynyt pikavippikulttuuri uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen toiminnan ja ennustettavuuden.

Tuloksia odotetaan heti. Liian usein tärkeämpää on se miltä näyttää kuin se mitä oikeasti tapahtuu. Näin ei saa olla.

Nykyinen hallitus on muutaman päivän vanha eikä sitä edeltäväkään ehtinyt työskennellä puolta vuotta kauempaa. Onneksi näillä hallituksilla on sama suunta ja samat tavoitteet. Ja kumpikin on sitoutunut valmistelemaan asioita huolella.

Hallitusohjelman päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Budjettia tulee siis arvioida siitä näkökulmasta, miten näitä tavoitteita kohti edetään.

+++

Taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä. Kasvu ja työllisyyden paraneminen heikkeni jo edellisen hallituskauden lopulla ja nyt kansanvälinen talous, Brexit ja euroalueen kasvun hidastuminen tuovat lisää haastetta.

Työllisten määrän arvioidaan kasvavan, mutta hyvinvointivaltion tulevaisuus edellyttää vähintään 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä puolestaan edellyttää lisää työllisyystoimia. Ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee.

+++

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla.

Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetäön nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa.

Ei mitään pikkusummia.

+++

Työllisyyden vahvistaminen on vuosi vuodelta vaikeampaa, koska tuottavuusvaateet kasvavat, kansainvälinen kilpailu kiristyy ja työikäiset ikäluokat pienenevät. Osaavan työvoiman saatavuudesta on muodostumassa kasvun kapeikko.

Siksi,

kuntakokeilun avulla nivotaan aiempaa paremmin yhteen terveys-, sosiaali-, koulutus- ja työvoimapolitiikka.

Palkkatuen parantamisella kompensoidaan työvoiman tuottavuutta työsuhteen alkuvaiheessa.

Ammatillisella työvoima- ja muuntokoulutuksella vahvistetaan nopeasti työvoiman osaamista. Jne.

+++

Suomi ei pärjää massatuotannolla ja työn hintaa halpuuttamalla. Meidän on tehtävä asioita fiksummin.

Budjetissa näkyy koulutuksen kunnianpalautus. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä 350 miljoonaa lisäeuroa.

Osaamisen resurssia parannetaan tutista tohtorinhattuun ja vahvistetaan perusasioita, kuten lukutaitoa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa.

Kuljemme kohti maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuuden pidentämistä.
Kyse on yhtä merkittävästä uudistuksesta kuin peruskoulun luomisessa.

Nykymaailmassa ei enää pärjää yhdeksän vuoden koulutuksella. Tarvitaan enemmän.

Kyse on tasa-arvoisesta elämisen alkutaipaleesta. Samaan sarjaan kuuluu subjektiivisen varhaiskasvatuksen palauttaminen täysimääräisenä kaikille lapsille.

Elämä eriarvoistaa. Siksi on tärkeää, että lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia parannetaan.

+++

Tasa-arvoa lisätään julkisia palveluita vahvistamalla sekä eläkkeiden, perusturvan ja lapsiperheiden etuuksia parantamalla. Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat rapistuneet. Nyt niitä korjataan. Aktiivimallin purkaminen kuuluu samaan kokonaisuuteen.

Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvaremontti, joka lisää osallisuutta, poistaa köyhyyttä, kannustaa koulutukseen ja työhön.

+++

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen. Esimerkkinä budjetissa olevat panostukset mielenterveysstrategiaan sekä nuorten ja lasten harrastuksiin.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy ja jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi.

+++

Kaikki se, mitä teemme tai jätämme tekemättä ilmastopolitiikassa nyt, vaikuttaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen.

Pieni osaava Suomi voi kehittää uutta ilmastoteknologiaa ja ratkaisuja, jotka vahvistavat vientiä ja lisäävät työpaikkoja.

Hiilivapaus tulee toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

+++

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

Uskon ja luotan eduskunnan enemmistön malttiin rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea. Tähän työhön sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis.

Helppo lisätä menoja, vaikea rahoittaa - Opposition budjettivaihtoehdot eduskunnan syynissä

Tänään keskiviikkona ruodittiin oppositiopuolueiden budjettivaihtoehtoja eduskunnassa. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä kohteita, joihin rahaa lisättäisiin, mutta se mistä rahat otettaisiin paljastaa puolueiden isot erot.

Perussuomalaisten budjetissa laskelmat ovat harvinaisen hataralla pohjalla. Somessa niillä saattaa pärjätä, mulla budjettilakeja säädettäessä ei. Menojen kokonaiskustannukset aliarvioidaan ja tulokohteet ylimitoitetaan. Laskuvirhe on noin 700 miljoonaa.

Maahanmuuttajien määrä ylimitoitetaan rajusti, jotta vähentämällä tätä mielikuvituksellista määrää saadaan paljon enemmän säästöjä.

Iso osa säästöistä kohdentuu asioihin, esimerkiksi tuulivoiman säästötariffeihin, joita ei voi takautuvasti muuttaa. Suomen valtio ei voi rikkoa suomalaisten yritysten kanssa tekemäänsä sopimusta. Perustuslaki estää tämän. Sama koskee kansainvälisiä sopimuksia, niitä ei voi rikkoa, koska ne ovat lain tapaan velvoittavia. Lakeja voi toki muuttaa, mutta perustuslain muutos vaatii 5/6 enemmistön.

Kokoomus taas jatkaa linjalleen uskollisena ja Sipilän edesmenneen hallituksen linjoilla. Se leikkaisi sosiaaliturvasta yli miljardin, eniten köyhimmiltä. Ja tietenkin eniten työttömäksi joutuvilta ihmisiltä ja pienituloisimmilta palkansaajilta.

Uutta on se, että kokoomus leikkaisi pätkätyöläisten eläkkeitä ja käyttäisi rahat työnantajamaksujen alentamiseen. En hyväksy tätä leikkausta, koska se leikkaisi nimenomaan ahkerien pätkä- ja silpputyöläisten eläkkeitä. Tämä on okoomuksen vaihtoehdon hattutemppu. Ratkaisun säästöt eivät olisi käytettävissä seuraavan vuoden budjetissa, koska ne syntyvät vasta tulevaisuudessa.

Kokoomus ja kristillisdemokraatit molemmat leikkaisivat asumistuesta, kokoomus lisäksi jopa vuokra-asuntorakentamisesta. Asumistuki on hankala asia. Se on luotu aikanaan, jotta matalapalapalkkaisen työläisen lapset voisivat asua kelvollisesti. Nyt sen kustannukset ovat kasvaneet rajusti.

Tuen leikkaaminen saa aikaan pahaa jälkeä, jos kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole, ja isoissa kaupungeissa ei ole. Esimerkiksi siivoojista lähes 20 prosenttia saa asumistukea. Leikkaus kohdistuisi suoraan näiden pienituloisten ihmisten toimeentuloon.

Työllisyysvaikutukset olivat vahvasti keskustelussa. Simulointimallit, joilla työllisyysvaikutukset arvioidaan, ovat parhaita mahdollisia käytössä olevia, mutta ne ovat puutteellisia. Mitä enemmän sosiaaliturvaa leikataan, sitä enemmän työllisyys paranee. Malli arvioi näin, koska se uskoo tämän lisäävän kannustavuutta hakeutua töihin. Parhaat työllisyysvaikutukset saataisiin, kun lopetettaisiin koko sosiaaliturva. Jokaisen arkijärki sanoo, että se ei ole viisasta.

Samaan aikana tiedämme, että esimerkiksi toimeentulotukasiakkus on pahin kannustinloukku. Simulaatio ei huomioi sitä, että työmarkkinatuen nosto poistaa ihmisiä toimeentulotukiasiakkuudesta ja työnteon kannustavuus paranee, vaikka työttömyysturvakin paranee. Tämä vain esimerkkinä.

Yhtä kaikki. Pintaa raapaistiin, mutta hyvä, että vaihtoehtoja tehdään ja niistä keskustellaan. Se kuuluu demokratiaan. Ja viisas hallitus ottaa hyvistä esityksistä opikseen.

Kulttuuri on sivistyksellinen perusoikeus

Alueellinen etäisyys, taloudelliset tekijät, vähemmistöasema tai liikkumisesteet eivät saa rajoittaa mahdollisuuksia taiteen tekemiseen tai seuraamiseen.

Kulttuurin tukemisessa painottuu usein ammattimaisen taiteen edistäminen.

Mutta yhtä tärkeää on ulottaa tukeminen taiteen harrastamiseen. Tai puoliammattimaisen taiteen tukemiseen. Ammattilaisten ja harrastajien yhteistyö tuo lisäarvoa molempien toimintoihin.

Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan identiteettiinsä. Oikeus tulla näkyväksi ja kuulluksi omana itsenään.

Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokainen voi kasvaa täyteen potentiaaliinsaa. Saada itse apua ja tukea tarpeidensa mukaan ja hyödyttää koko yhteiskuntaa kykyjensä

Kulttuurilla on iso merkitys ihmisen identiteetin rakentumisessa. On tärkeää, että taidetta on tarjolla koko maassa.

Työväen näyttämöiden liitto TNL on paitsi kulttuuri- mutta myös tasa-arvoliike. Siksi on ilahduttavaa, että eri ikäisille suunnatut festivaalit ovat saaneet Pakko sanoa! -festivaalin kautta lisää alueellista ulottuvuutta.

Pakko sanoa! -teatterifestivaali järjestettiin menestyksekkäästi ensimmäistä kertaa vuosi sitten teatteri Retikassa Suomussalmella.

Mukana oli maamme eturivin taiteilijoita, kuten Kati Outinen, Antti Raivio, Reijo Kela, Teatterikorkeakoulun neljännen vuosikurssin näyttelijäopiskelijat sekä paikallisia osaajia.

Tämä festivaali vahvistaa uskoa siihen, että korkeatasoista taidetta on olemassa kasvukeskusten ulkopuolella.

Tapahtuma-aika lokakuussa on erinomainen yhteisöllinen kohtaaminen Kainuun syksyssä, jolloin muita tapahtumia on tarjolla vain niukasti. Pakko sanoa! -monologifestivaali yhdistää paikalliset teatterintekijät, eturivin ammattilaiset, harrastajat ja teatterialan opiskelijat.

Uskon, että Teatteri Retikan viikonloppu on monipuolinen ja taiteellisesti mielenkiintoinen. Näemme kattavan otoksen monologiteatterin, yksin esitettävän teoksen voimasta ja sanomisen pakosta.

Ohjelmistossa huomioidaan kaikki ikäryhmät päiväkotilapsista ikäihmisiin.

Tämän vuoden tapahtuman otsikkona on Selviytyminen, joka pitää sisällään erilaisista elämässä tapahtuvista koetoksista tavalla tai toisella eteenpäin pääsemistä.

Työn, koulutuksen, harrastusten kautta olemme osa yhteisöä. Olemme kaikki jonkun synnyttämiä, jonkun hoivaamia ja kasvattamia.

Kukaan ei kykene elämään toisen puolesta eikä toisen elämää. Ilman toisiamme meillä ei ole kieltä, ei kulttuuria eikä historiaa. Silti olemme yksilöitä, joilla on oma ainutkertainen yhtä arvokas elämä ja joilla on oikeus arvokkaaseen elämään.

Jos ihmisten välinen yhteys puuttuu, syrjäytyminen yhteiskunnasta uhkaa. Taide voi olla yksi kanava kuulua joukkoon joko harrastuksena tai katsomossa tehtynä oivalluksena.

Kulttuurin ja teatterin yhteiskunnallinen merkitys tuntuu aina vain tärkeämmältä. Taloutta ja tehokkuutta korostavassa yhteiskunnassa merkitys jää helposti talouden kovien tunnuslukujen varjoon. Kulttuuri tukee erinomaisesti ihmisten hyvinvointia ja jaksamista.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys korostuu. Luovuus ja innovatiivisuus syntyvät kulttuurisesta rikkaudesta ja monimuotoisuudesta.

Tunnetun luovuuden tutkijan, professori Kari Uusikylän mukaan luovuus syntyy valamalla myönteistä uskoa itseen, auttamalla omien lahjojen löytämisessä, antamalla aikaa toteuttaa itseään ja oppia nauttimaan muista ihmisistä inhimillisen elämän rikkautena, joilta saa ja joille voi tarjota omasta puolestaan apua, ystävyyttä, toveruutta.

Luovuutta on vaikea antaa toiselle, mutta voi luoda luovuutta tukevat olosuhteet. Vaikka luovuuden antaminen on vaikeaa, sen tuhoaminen on helppoa.

Luovuuden pahin vihollinen on elämäämme tunkeutunut yltiöpäinen talouden ja tehokkuuden ihannointi. Arviointi, kontrolli, kilpailuttaminen ja tulosvastuu nujertavat luovuutta, mikä on huolestuttavaa erityisesti kohdistuessaan lapsiin ja kouluun.

Taide ja kulttuuri ovat hyvinvointimme ja luovuutemme tärkeä perusta. Taiteen avulla voimme vaalia ja kehittää tunne-elämäämme, vahvistaa itsetuntoamme. Oppia selviytymisessä tarvittavia taitoja.