Illan pimetessä sytytämme ikkunoihimme kynttilät. Tapa on saanut alkunsa jo 1920-luvulla. Kynttilöiden määräksi vakiintui kaksi. Ajateltiin, että toinen kynttilä symboloi kotia ja toinen isänmaata.
Suomi on hankkinut ja säilyttänyt itsenäisyytensä kovien kamppailujen ja voitettujen vaikeuksien kautta. Nyt itsenäisyytemme juhlapäivänä meillä on mahdollisuus samaistua niihin ja kunnioittaa niitä, jotka ovat toimineet kansamme itsenäisyyden ja yhtenäisyyden puolesta. Suuri kiitos itsenäisyydestämme kuuluu sotiemme veteraaneille.
Itsenäisessä oikeusvaltiossa toteutuu yhtäläinen äänioikeus, demokratia ja parlamentarismi. Maailmassa on valitettavasti edelleen runsaasti itsenäisiä valtioita, jotka eivät ole demokratioita, vaan eriasteisia diktatuureja.
Itsenäisen valtion itsenäiset ihmiset
Itsenäisessä maassa ihmiset ovat itsenäisiä. Kaikilla on vapaus toimia ja ilmaista itseään.
Meillä on vakaa demokraattinen järjestelmä, jonka turvin voimme ylläpitää ja kehittää yhteiskuntaamme. Demokratia on vastuullista vapautta. Kaikkien ihmisten vapaus on mahdollista ainoastaan demokratioissa. Demokratiaa pitää vaalia. Kansalaisten vaikutuskanavia ja osallistumismahdollisuuksia on vahvistettava niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla.
Paikallistasolla kohtaamme toisemme ja siellä perustarpeemme tulee myös tyydyttää. Jos yksilö ei voi vaikuttaa oman työpaikkansa, lastensa päivähoitopaikan tai koulun asioihin tai oman alueensa hyvinvointipalveluihin, miten ihminen voi uskoa, että globaaliin markkinatalouteen voidaan löytää inhimillisiä rajoitteita.
Ilman demokratiaa ei voi olla oikeusvaltiota eikä hyvinvointivaltiota
Itsenäisyytemme on vaatinut paljon ponnisteluja ja uhrauksia. Historiamme vuoksi itsenäisyys ei ole meille mikään itsestäänselvyys. Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluvat siniristilippumme juhlallinen lipunnosto, käynnit sankarivainajien haudalla ja juhlajumalanpalvelukset sekä kuntien ja tasavallan presidentin juhlallisuudet.
Suomi on raivannut tiensä maailman hyvinvointiyhteiskuntien joukkoon kovalla työllä. Siellä säilyminen riippuu kyvystämme tuottaa yhteistä hyvää ja hyvinvointia kaikille täällä Suomessa.
Lisäksi kaikki riippuu yhä enemmän kansainvälisistä valmiuksistamme ja kyvystä kohdata maanosamme ja tätä laajempi elämän monimuotoisuus ja toimia sen kanssa vuorovaikutuksessa.
Suomessa koulutus ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tulonsiirrot ovat investointi ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointiin ja menestykseen.
Ikääntymisen haaste on terveyspalvelujen onnistumista
Sosiaaliturvamme on pääosin teollisen ajan tuote. Se ei aina vastaa nykyisen pirstaleisen työelämän riskitilanteisiin. Sitä on uudistettava, mutta soisin sen säilyvän kohtuuttomilta leikkauksilta.
Palvelujärjestelmämme ovat kovan haasteen edessä. Erityisesti vanhus- ja terveyspalvelut ovat jääneet jälkeen kasvavasta tarpeesta. Olemme väestön ikääntymisen osalta maailman kärkimaita.
Ikääntymisestä puhutaan usein ongelmana. Asiahan on täysin päinvastoin. Olemme onnistuneet! Terveydenhuolto ja muu yhteiskunnan kehitys puutteistaan huolimatta ovat mahdollistaneet eliniän nousun ja auttanut meitä koronakurjuudessa.
Ikäihmiset ovat voimavara, joka tuo yhteiskuntaan kokemusta. Se on osattava käyttää hyväksi. Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heille ei ole mahdollista tarjota vain yhdenlaista palvelua, vaan monia erilaisia palvelumuotoja. On otettava huomioon, että useimmat ihmiset haluavat säilyttää päävastuun elämästään itsellään ja valita erilaisista palveluista heille sopivat.
Toisaalta on muistettava, että huonompikuntoisten ikäihmisten tarpeet eivät saa jäädä sen harhan jalkoihin, että kaikista vanhuksista on tullut ikinuoria parkettien partaveitsiä.
Suomessa keskustellaan aivan aiheesta arvokkaasta vanhuudesta. Aihe koskettaa meitä kaikkia. Jokainen haluaa elää elämänsä onnellisena ja vanheta arvokkaasti. Jokainen toivoo, että oma läheinen saa nauttia siitä turvallisuudesta ja hoivasta, joka kuuluu jokaiselle ihmiselle.
Huoli ikääntyvien suomalaisten tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Jotta voimme jatkossa tarjota läheisillemme laadukasta hoivaa ja apua, on meidän tehtävä muutoksia tapaan, jolla palveluita tarjoamme.
Toimintakyvyn heikkenemisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että omasta kodista on lähdettävä. Jokaisella on oikeus hyvää hoivaan eikä avun hakemisen pidä pelottaa.
Iäkkäillä ihmisillä on oikeus kotiin, kodikkaaseen asuin- ja hoitoympäristöön sekä osallisuuteen silloin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Vaikka muita hoivan muotoja kuin ympärivuorokautista hoivaa pitää pitää ensisijaisena, on muistettava, että tarpeen tullen laitoshoivaan on päästävä. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään, ettei saa tarvitsemaansa apua.
Mikä meissä on mennyt rikki?
Yhteiskunnan menestymiselle on tärkeää, että poliittiset päätökset lujittavat sosiaalisia siteitä ja parantavat yhteiskunnan yhteenkuuluvaisuutta. Viime aikoina olen hyvin usein kysynyt itseltäni hiljaa mielessäni, mikä tätä maata vaivaa. Mikä meissä on mennyt rikki?
Olen usein sanonut, että EHKÄ sittenkään suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste ei ole talous, vaan sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Tänään en enää sano enää ehkä. Olen täysin vakuuttunut siitä, että yhteiskunnallinen koheesion rakentaminen on tärkein haasteemme.
Kyse on maahanmuuton hallinnasta. Työmarkkinapolitiikan hallinnasta, eriarvoistumisen estämisestä, eri ikäisille suunnattujen palvelujen toimivuudesta jne. Jos Suomessa vahvistuu te ja me ajattelu, Suomi muuttuu radikaalisti. On jo osin muuttunut.
Jos työnantajien ja työntekijöiden välillä syventyy ajattelu, että yhteistä pöytää ei enää ole. On vain tiukka vääntö omista eduista, Suomi muuttuu saalistajien kentäksi.
Vain ruoka juoksee
Savannilla sanotaan, että pedon uhatessa ei saa juosta, koska vain ruoka juoksee.
Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta.
Talouden ahdinko on Suomen savanni. Pedot syövät vain nälkäänsä, entä ihmiset? Työmarkkinariidat eivät ratkea pakottamalla. Ne ratkeava tasapuolisia ja reiluja sopimuksia etsien. Valtion ei kuulu istua työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemassa työehdoista, mutta valtio voi vaikeuttaa tai edistää noita neuvotteluita omalla panoksellaan. Nyt jos koskaan on tärkeää säilyttää maltti ja muistaa, että on vain yksi yhteinen Suomi. Vastakkaisasettelun kasvattaminen heikentää meitä kaikkia.
Eriarvoisuus on globaalin maailman ykköshaaste. Eriarvoisuus synnyttää kriisejä, se synnyttää muuttoliikkeitä, se haastaa vakaitakin yhteiskuntia. Suomessa eriarvoisuuden ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat olleet yhteiskuntapolitiikan yhteisiä tavoitteita.
Tasa-arvo mahdollistaa täyteen potentiaaliin kasvamisen
Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä. Se mahdollistaa jokaisen voimavarojen käytön täysimääräisesti yksilön itsensä ja koko yhteiskunnan hyväksi.
Yhteiskunnallisten asioiden yksilöllistäminen julkisessa keskustelussa on ollut muotia. Työttömyys ei enää johdukaan yhteiskunnan ja talouden rakenteista vaan työttömien työhaluttomuudesta.
Liian usein väitetään, että on vain itsestä kiinni, pärjääkö elämässä. Onko? Voimme toki itse vaikuttaa paljon, mutta tuskin kukaan valitsee itse vammautumista, sairastumista, irtisanomista jne.
Hyvinvointivaltion idea on, että me kaikki osallistumme kustannusten maksamiseen ja me kaikki hyödymme silloin kun apua tarvitsemme. Siksi on tärkeää kitkeä harmaata taloutta, estää veroparatiisiyhtiöiden toimintaa ja vapaamatkustajuutta.
Suomessa on vallinnut yhteinen näkemys siitä, että kannamme yhdessä laajaa sosiaalista vastuuta. Hyvinvointivaltion verotus, tulonjakopolitiikka, sosiaaliturva ja palvelut ovat yhdessä toimineet liisterinä, jossa olemme kaikki kiinni.
Yksinäisyyttä ei voi poistaa lainsäädännöllä
Monet uudet yhteiskunnalliset haasteet liittyvät yhä useammin koko yhteiskunnan kulttuuriseen muutokseen. Perinteiset yhteisölliset siteet ovat ohenemassa ja tämä tuottaa ihmisille uudenlaisia riskejä. Riskejä joista on vaikea selviytyä yksin tai edes hyvinvointiyhteiskunnan tukitoimien avulla.
Esimerkiksi yksinäisyyttä ei voi poistaa rahalla eikä lainsäädännöllä. Paljon on kiinni siitä, miten me ihmisinä kohtelemme toinen toisiamme. Yhteisöllisyys syntyy, kun ihmisillä on aikaa toisilleen ja he ovat aidosti läsnä. Jaksaakseen olla läsnä, ihminen tarvitsee myös pysyvyyttä ja turvallisuutta. Läsnäolon ja ajan vaatimus on ulotettava koko yhteiskuntaan.
On tärkeää, että talous-, työllisyys- ja veropolitiikka sekä muu hyvinvointipolitiikkaa ehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä. On tärkeää, että poliittiset päätökset lujittavat sosiaalisia sopimuksia ja parantavat yhteiskunnan koheesiota.
Globaalin talouden hedelmät eivät meillä tai muuallakaan automaattisesti jakaudu tasan. Ei ole oikein, että riskit kasautuvat eri ihmisille kuin voitot. Globaalissa maailmassa tarvitsemme uudenlaista tasa-arvotyötä ja tulojen jakoa.
Jokaisen kuuluu olla turvassa
Oleellinen kysymys on ihmisten turvallisuudentunne. Kenenkään ei pitäisi pelätä oman turvallisuutensa vuoksi. Jos väkivaltaisuuksia tai rikoksia tapahtuu, ne on käsiteltävä oikeusvaltion keinoin ja syylliseksi todetut on rangaistava, olipa kyse kenestä tahansa.
Me suomalaiset olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa haaveenamme tasa-arvoisampi Suomi. Olemme luoneet monia merkittäviä uudistuksia maahamme.
Yksi tärkeimmistä tasa-arvoa lisäävistä ja Suomen menestymiseen johtavista uudistuksista on varmasti ollut yleinen oppivelvollisuus ja koulutuksen mahdollistaminen kaikille. Laaja koulutus loi pohjan kilpailukyvyllemme ja Suomen taloudelliselle menestykselle. Nyt laajennettu oppivelvollisuus tekee tätä.
Suomen tulevaisuus on lapsissamme. Siksi olisi syytä kiinnittää erityisesti huomiota lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin haasteisiin. Vaikka maailman mittakaavassa katsottuna olemme vauras maa, on Suomessa köyhyyttä. Pienituloisuus koskettaa etenkin lapsiperheitä. Laadukkaat palvelut lisäävät tasa-arvoa, ehkäisevät ongelmien syntymistä ja estävät syrjäytymistä.
Maailma on monimutkaistunut. Edessä oleviin haasteisiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Yksi on kuitenkin varmaa - olemme edellisille sukupolville velkaa sen, että teemme kaikkemme rakentaaksemme Suomea, joka kestää ja joka on hyvä elää tuleville sukupolville. Minä uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua tässä.
Paljon onnea Suomi! Olemme sinusta iloisia, totesi ystäväni esikoululaispoika kuullessaan lähestyvästä itsenäisyyspäivästä. Näillä sanoilla haluan onnitella kaikkia itsenäisen Suomen kansalaisia. Hyvää itsenäisyyspäivää!
