Tarja Filatov: Puolitiehen vastaan

Eduskunta äänestää tänään maanantaina potilasturvallisuudesta. Siitä, että suojelutyö lakon aikana on turvattava. Jos sen tasosta on riitaa työntekijäjärjestöjen ja työnantajien välillä, asian ratkaisevat Aluehallintovirastot. 

Ennen vanhaan suojelutyö, eli se työ mitä välttämättä tarvitaan, jotta ihmisten henki ja terveys voidaan turvata, oli lakkojen ulkopuolella. Vielä keväällä hoitajaliitot pitivät suojelutyötä tärkeänä, mutta nyt Tehy ja Super ovat ilmoittaneet, että eivät suostu lakon aikana suojelutyöhön. Toimi on poikkeuksellinen ja päätös liitoissa on varmasti syntynyt raskain mielin.

Valtiovallan ensimmäinen velvollisuus on suojata ihmisten henkeä ja terveyttä. Perusoikeuksia on useita, kuten lakko-oikeus, mutta jos perusoikeudet joutuvat ristiriitaan, henki ja terveys nousee ykköseksi. Näin oli myös koronan aikana. Jopa ihmisten liikkumisoikeutta rajattiin, jotta henkiä kyettiin suojelemaan. 

Miksi sitten suojelutyöstä on ennen pystytty sopimaan?  Uskon, että taustalla on koko hoiva-alan niukkeneminen. Mitoitukset ovat pitkään olleet vajaat. Ennen henkilökuntaa oli suhteessa enemmän. Normaalin tilan ja suojelutyön välys oli suurempi. Nyt menemme lähes suojelutyömitoituksilla normaalisti. Joskus jopa alle, jos sijaisia ei ole ollut saatavissa. 

Miksi sitten käräjäoikeuden ratkaisu ei riitä? Käräjäoikeus kielsi tehohoidon lakot turvaamistoimenpiteenä. Arkikielellä voi sanoa, että kyse on varmuuden vuoksi kieltämisestä. Asian varsinainen käsittely tulisi myöhemmin. Lakko on sinänsä laillinen, joten sitä tuskin varsinaisessa käsittelyssä kiellettäisiin. Turvaamistoimi ei koske muita mahdollisia lakkoja, joissa suojelutyötä tarvitaan. Tämä on syy, miksi suojelutyötä määrittävä laki tarvitaan yhä. 

Laki on rakennettu niin rajatuksi kuin mahdollista, koska ei haluta rajoittaa varsinaista lakko-oikeutta. Käräjäoikeuden päätös rajaa oikeutta enemmän kuin lakiesitys. 

Laki ei ratkaise työmarkkinakiistaa. Kiista ratkeaa vain neuvottelemalla. Neuvottelu taas ratkeaa vasta kun molemmat osapuolet tulevat vaatimuksissaan vastaan. Kirkko keskelle kylää on vanha sanonta. Siinä piilee tietty viisaus.  

Rahaa on riittänyt kaikkeen muuhun paitsi hoiva-alalle, sanoo oppositio. Tällä vaalikaudella suoraan terveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin on käytetty viisi lisämiljardia. Taustalla on luonnollisesti korona, joka on haukannut isoimman palan lisärahoituksesta.  

Lisärahoitusta on tullut myös mitoitusten vahvistamiseen. Nyt vaikkapa vanhusten hoitajamitoituksen myöhentämistä joudutaan pohtimaan, koska ammattilaisia ei yksinkertaisesti löydy, vaikka rahaa palkkaamiseen olisi. Mitoituksen taustalla taas on ajatus paremmasta hoivasta ja inhimillisemmästä työtaakasta. 

Hoivahenkilöstön jaksaminen on varmasti ollut kovilla ja koronan tuomaa väsymystä on vielä paljon. Ymmärrän täysin, että hoitajien mitta on täysi. Palkka on kiistatta yksi tekijä hoivatyön vetovoimassa. Rahaa kiistan ratkaisuun tarvitaan. Mutta raha ei yksin ei tee autuaaksi. Paljon muutakin tarvitaan, jotta työ tehdään viisaimmalla mahdollisella tavalla ja henkilökunta riittää potilasturvallisuuden takaamiseen jatkossa.

Tarja Filatov: Moderni tasa-arvopolitiikka kunnioittaa miesten ja naisten elämän erilaisuutta

Tasa-arvon puutetta ei ole helppo nähdä, jos on itse etuoikeutetulla puolella.

Tässä (valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa) selonteossa tehdään näkyväksi miesten ja naisten välisen tasa-arvopolitiikan ilmiöitä ja ydinhaasteita.

Suomi on kiistatta yksi maailman tasa-arvoisimpia maita. Me voimme olla tästä ylpeitä, mutta se ei tarkoita sitä, että olisimme tyytyväisiä. 

Tasa-arvotyön on oltava jatkuvaa, jotta se vastaa yhteiskunnan muutoksiin.

Naisten tulot ovat keskimäärin neljänneksen pienemmät kuin miesten. 

Naisten ja miesten palkkaero on 16 prosenttia naisten tappioksi. Miesten palkoissa taas on suurin hajonta.

Naisten pienempiä ansiotuloja seuraavat pienemmät eläkkeet. 

Ei ole siis ihme, että yksin asuvat eläkeläisnaiset kuuluvat suurimman köyhyysriskin ryhmään.

Miesten ja naisten välisessä elinajanodotteessa on seitsemän vuoden ero ja rikas nainen elää keskimäärin jopa 16 vuotta pidempään kuin köyhä mies.

Tytöt ja pojat aloittavat ensimmäisen kouluvuoden kutakuinkin samoin taidoin, mutta koulun päättyessä, viidennes tytöistä saa huippuarvosanat, mutta pojista vain alle kymmenen prosenttia. 

2/3 syrjäytyneistä nuorista on miehiä.

Väkivalta on sukupuolittunutta. Nainen on perheväkivallan uhri kolme kertaa useammin kuin mies. Miehet taas kokevat ja kohtaavat katuväkivallan suurempana uhkana kuin naiset.

Vastaavia esimerkkejä löytyy runsaasti. Ne kertovat, että sukupuolella on merkitystä tasa-arvon toteutumisessa. Ne kertovat sen, että pelkkä sukupuoli ei kerro koko totuutta. 

Siksi on tärkeää, että selonteossa yhtenä kantavana teemana on se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen lisäksi moni muu asia. 

Tasa-arvopolitiikan on ulotuttava yhteiskunnan kaikille osa-alueille ja katettava ihmisen koko elinkaari.

Tasa-arvopolitiikan tehtävänä on luoda toimintaympäristö, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. 

Julkisella vallalla on suuri vastuu moninaisten sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisessa.

Kannattaa muistaa, että tasa-arvosta hyötyy yksilö ja koko yhteiskunta. 

Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta työelämässä, koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa. 

Tasa-arvo takaa parhaiten sen, että kaikkien ihmisten lahjakkuus, luovuus ja työpanos ovat mukana hyvinvoinnin, sivistyksen ja talouden kehittämisessä.

Selonteko on strateginen asiakirja, joka tarkastelee tasa-arvoa ilmiöpohjaisesti. 

Se linjaa kansallisen tasa-arvopolitiikan ylätason tavoitteet pitkällä aikavälillä. Tavoitteisiin on helppo yhtyä. 

Tämän hallituskauden osalta konkreettiset toimenpiteet on määritelty jo hallitusohjelmassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa.

Selonteon aikataulu antaa eduskunnalle oivan mahdollisuuden jatkojalostaa ylätavoitteita. Priorisoida ja konkretisoida asioita ajatellen tulevaa hallitusohjelmaa ja eduskuntakautta.

Tämän kauden merkittäviksi uudistuksiksi voi jo nyt todeta mm. perhevapaalainsäädännön uudistamisen, seksuaalirikoslain uudistamisen, oppivelvollisuuden laajentamisen.

Tasa-arvolaki on sukupuolten välisen tasa-arvon ydintä, siksi lain toimivuus tarvitsee systemaattista seurantaa ja tehokasta lain valvontaa.

Lisäksi on syytä valmistella tasa-arvolain kokonaisuudistus, jossa painottuu tasa-arvon edistämisen, syrjinnän ehkäisy ja oikeussuojan ja valvonnan vahvistaminen. 

Samapalkkaisuuslaki säädettiin samana vuonna kuin synnyin, mutta se edistyy liian hitaasti.

Palkka-avoimuutta lisäämällä vähennetään perusteettomia palkkaeroja. Ilman tietoja palkasta ja sen määräytymisen perusteita on vaikea todentaa perusteettomia palkkaeroja.

Tarvitaan eriarvoistavien palkkarakenteiden korjaamista, eri alojen töiden vaativuuden uudelleen arviointia sekä palkan vertailua yli työehtosopimusrajojen. 

Tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia koskevaa sääntelyä tulee selkiyttää.

Työelämässä perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken tulee edistää ja isien vanhemmuutta vahvistaa.  Lisäksi raskaussyrjintäsuojaa tulee vahvistaa. 

Sukupuolistuneen väkivallan kitkeminen ja haavoittuvassa asemassa olevien koskemattomuuden turvaaminen vaativat pitkäjänteisiä toimia ja kiistatta lisää resursseja. 

Lainsäädännön toimivuus on arvioitava ja synnytettävä pysyviä rakenteita väkivallan ehkäisyyn ja torjumiseen kunnissa, yhteistoiminta- ja hyvinvointialueilla. 

Väkivallan tekijöille suunnatut palvelut on turvattava.

Turvakotipaikkojen määrä on kasvanut ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden palvelut vahvistuneet, silti väkivallan uhrien tukipalveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa on parannettavaa.

Koulutuksen tasa-arvo kantaa pitkälle.

Tasa-arvotyö on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa.  

Tasa-arvotavoitteet on konkretisoitava toimiksi ja tasa-arvotietoinen pedagogiikka sisällytettävä alan ammattilaisten koulutukseen.

Moderni tasa-arvopolitiikka kunnioittaa miesten ja naisten elämän erilaisuutta, näkee jokaisen yksilön vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä. 

Se tunnistaa, että naisten ja miesten elämän riskikohdat ovat erilaiset sekä sen, että naiset tai miehet eivät ole ryhminä sisäisesti yhtenäisiä, vaan epätasa-arvoisuutta esiintyy suhteessa toisiin naisiin tai toisiin miehiin. 

Moderni tasa-arvopolitiikka ottaa erot huomioon päätöksenteossa. 

Kyse on ketjusta, joka lähtee virkamiesvalmistelusta, realisoituu poliittisessa päätöksenteossa ja tulee todeksi toimeenpanossa tapahtuvien valintojen seurauksena.

Kyse on myös pitkän tähtäimen ratkaisuista. Muutos ei synny hetkessä.

Suuret viheliäiset ongelmat kuten ilmastonmuutos, kaupungistumisen haasteet, muuttoliikkeet jne. vaativat ratkaisuja. 

Näitä ratkaisuja etsittäessä on oltava tasa-arvosilmälasit päässä, jotta ratkaisut eivät eriarvoista ihmisiä sukupuolen eivätkä sosiaalisen aseman mukaan.

(Blogi perustuu eduskunnassa keskiviikkona 14.9.2022 pitämääni puheenvuoroon)

Tarja Filatov: Pidetään kodit lämpiminä ja valoisina

Sähkön hinnannousu on iskenyt sellaisella volttimäärällä, että se sattuu. Tämän hetken iskujen taustalla on erityisesti Venäjän toimien aiheuttama energian sääntely ja hinnannousu. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Putin ei jäädytä Eurooppaa eikä sammuta sen valoja.

Suomi on mukana pohjoismaisilla sähkömarkkinoille ja ne taas ovat sidoksissa eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Tämä vaikuttaa myös meihin.

Sähköä voi ostaa vaihtelevalla pörssihinnalla tai ennalta sovitulla vakaalla hinnalla. Joillekin pörssisähkö sopii. Apilla voi seurata hintaa ja ohjata kulutustaan edullisempiin hintahetkiin. Läheskään kaikille tämä ei sovi. Sähkölämmitys seuraa ennemmin pakkasta kuin pörssiä. Suomalaiset ovat valinneet kiinteän hinnan. Vain yhdeksän prosenttia meistä on valinnut pörssisähkön.

Kaikissa maissa ei ole kiinteää hintaa. Esimerkiksi Virossa inflaatio on moninkertainen Suomeen verrattuna ja se johtuu siitä, että Virossa ei ole kiinteää energian hintaa.

Kiinteän hinnan mahdollistaa sähköyhtiöiden johdannaissopimukset, joilla ne suojautuvat hinnanvaihteluja vastaan.  Näissä johdannaissopimuksissa tarvitaan käteisvakuudet hinnannousuun vastaamiseksi. Tämä on ajanut monet energiayhtiö vaikeaan tilanteeseen.

Johdannaishintojen todella voimakas nousu viimeisten viikkojen aikana on ajanut monet kotimaiset energiatuottajat kriisiin, koska niiden käteisvakuudet ovat nousseet yli niiden kantokyvyn. Vaarana että toimijat ajautuvat maksuvaikeuksiin. Se ajaisi koko järjestelmän vaikeuksiin, jopa kaatumiseen.

Valtio haluaa turvata järjestelmän toimivuuden. Siksi valtio on luonut laina- ja takauspaketin yhtiöille. 

Kaiken keskiössä on vakauden luominen sähkömarkkinoille sekä kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen yrityksille ja kotitalouksille.

Monen media otsikoista syntyi mielikuva, että hallitus antaa energiayhtiöille 10 miljardin euron tuen. Ei anna. Tukipaketti muodostuu lainasta ja takuusta, mutta ei vastikkeetta. Jos yhtiö päätyy ottamaan valtiolta lainaa, se joutuu maksamaan vähintään 10 prosenttia korkoa. Se joutuu luopumaan palkitsemisjärjestelmistään ja osingonjaosta kunnes laina on maksettu kokonaan takaisin. Ja mikä tärkeintä, se joutuu luovuttamaan prosentin osakkeistaan valtiolle. Eli osakkeenomistajat joutuvat osallistumaan yhtiöiden pelastamiseen.

Paketti on signaali pankeille, että energiayhtiöiden taustalla on valtion vahvemmat hartiat. 

Miksi suomalaiset energiayhtiöt pitää pelastaa? Siksi, että tarvitsemme lämpöä ja valoa koteihimme ja elinkeinoelämämme tarvitsee energiaa. Me emme kumarra Putinille.

Tämän akuutin ratkaisun rinnalla on etsitty eurooppalaisia ratkaisuja. Hintakatto, vakuusvaatimusten kohtuullistamista, windfall-vero, jolla ihmisten tukemista voidaan rahoittaa. ”Sdp ehdotti helmikuussa 2008 uutta windfall-veroa, jolla verotettaisiin ennen vuotta 1998 rakennettujen ydin- ja vesivoimaloiden omistajayhtiöiltä päästökaupan tuomia voittoja. Sdp:n malli toisi valtiolle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tarja Filatovin (sd) mukaan "tuulentuomia tuloja" eli ansiotonta arvonnousua on syytä leikata ja siirtää yhteiskunnan käyttöön.” Näin sanoin Wikipediaa lainaten eduskunnassa ja olen edelleen samaa mieltä.

Tarja Filatov: Budjetti on ihmisen asialla

Korona, sota, energiakriisi. Tässä kolmen peräkkäisen budjetin ydinsanat. Tällä kertaa keskityttiin siihen, miten hintojen nousua, erityisesti sähkölaskun maksamista, voidaan helpottaa ihmisten arjessa. 

Arvonlisäveron alentaminen auttaa kaikkia energialaskunsa kanssa tuskailevia. Lisäksi tulee kaksi erilaista tukimuotoa pieni- ja keskituloisille. Toinen tehdään verovähennyksenä, vähän kuin kotitalousvähennyksessä, Niille, joilla verotuksessa ei ole vähennettävää, mutta kulut kasvavat, avuksi tulee Kelan kautta tuki, vähän kuin koronatuet.

Silloin kun apua pitää saada nopeasti, keinot ovat rajalliset. On käytettävä olemassa olevia instrumentteja, vaikka ne eivät täydellisiä olisikaan. Tämän opimme, kun korona tuli Suomeen pyytämättä ja yllättäin.

Yleiseen toimeentuloon vaikuttavat taas indeksit. Tulemme näkemään suuria indeksikorotuksia. Niin suuria, että niihin ei ole totuttu. Mutta ikävä kyllä näemme suuria hinnan nousuja. Niin suuria, että niihin ei todellakaan ole totuttu.

Työssäkäyvien elämässä helpottavia elementtejä ovat päivähoitomaksujen alentaminen sekä työmatkavähennyksen parantaminen. Molemmat tukevat työssäkäyntiä ja työllisyyttä. Ovat kustannustehokkaita täsmätoimia.

Verotuksessa verotulojen alennus on miljardiluokkaa. Sen taustalla ovat kuntien ja valtion välisen verotuksen muutos sote-uudistuksen vuoksi sekä indeksitarkistukset. 

Ihmisten tukemista on myös se, että etsimme ratkaisuja työvoiman saatavuuteen. On surullista mutta viisasta siirtää vanhustenhoivan hoitajamitoitusta. Joskus paras on hyvän vihollinen. Tavoitteesta ei silti pidä luopua, vaan käyttää aikalisä hoitohenkilöstön saatavuuden parantamiseen.

Budjettiriihessä päätettiin lisätä hoiva-avustajien koulutusta. Hyvä päätös on se, että ammattikorkeakoulujen harjoittelukorvaus poistuu. Tämä tuo sote-alan opiskelijoita harjoittelemaan. Nyt harjoittelusopimukset ovat olleet jäissä.

Hoitajamitoitus on parantanut henkilöstömäärää vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa, erityisesti hoiva-avustajien määrä on kasvanut. Jatkossa on syytä miettiä tarkkaan työnkuvat, kuka tekee mitäkin. On muistettava, että avustava työ vaatii ammattitaitoa. Hoitamalla se hyvin voidaan raivata aikaa hoivan ytimelle.

Hallituksella on ollut poikkihallinnollinen työryhmä, joka on pohtinut sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuutta. Se on listannut toimia, joilla saataisiin lisää ihmisiä alalle töihin. Näiden esitysten toimeenpanoon on varattu rahoitusta.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen on yksi keskeisistä haasteista. Moni ihminen tekee vajaita työtunteja. Lähes 40 prosenttia työttömyysturvan saajista on työssä, heissä on iso työvoimapotentiaali. Myös iäkkäiden muutosturvan ja työllistämisen tuen avulla on lupa odottaa pidempiä työuria. Hyvän kannustimen jatkaa työuraa tuo yli 60 vuotiaiden työn verotuksen kevennys.

Työvoipapula on totta, mutta niin on pula työstä, koska kaikille työn löytäminen ei ole yhtä helppoa. Siksi on hoidettava molempia, turvatta työpaikkoja etsittävä keinoja luoda parempaa työllisyyttä. Huolehdittava siitä, että työvoima riittää, koska muuten siitä muodostuu työllisyyden kasvun este. Vahvempaa työllisyyttä taas tarvitsemme, jotta verorasitus ei kasva ja jotta voimme rahoittaa yhteiset palvelut.

Tarja Filatov: Kuopio tanssii ja soi - Sävelenä oli toimeentulo ja osaaminen

Eduskuntaryhmien kesäkokoukset keskittyvät yleensä tulevaan budjettiin ja ajankohtaisiin asioihin. Niistä puhuttiin Kuopiossa: Ukrainan sota ja Venäjä, ruuan hinta, energiapolitiikka, vanhusten hoivan ja terveydenhuollon turvaaminen, alueiden saavutettavuus, verotus jne.

SDP esitteli omat tavoitteet keinoista, joilla hintojen nousun kanssa painivia ihmisiä autetaan. Siihen kuulu päivähoitomaksujen alentaminen, työmatkakustannusten hyvittäminen verotuksella ja verotuksen keventäminen pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten kohdalla. Näistä olen kirjoittanut aiemminkin.

Vaalikauden viimeisenä vuonna katsotaan jo pidemmälle. Näin teki pääministeri Sanna Marin puheenvuorossaan. Hän keskittyi puheessaan Suomen tärkeimpään pääomaan. Osaamiseen.

Suomi ei pärjää halpuuttamalla työn hintaa eikä massatuotannolla. Meidän vahvuutemme on osaaminen ja fiksummin tekeminen. Olipa kyse hyvinvointipalveluidemme uudistamisesta ja vaikuttavuudesta tai viennin kilpailukyvystä. Menestys vaatii osaamisen vahvistamista tutista tohtorinhattuun.

Pääministeri muistutti, että olemme palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, pienentäneet ryhmäkokoja, laajentaneet oppivelvollisuutta ja toteuttaneet jatkuvan oppimisen uudistuksen. Samalla olemme lisänneet koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. TKI-panostuksista on sovittu parlamentaarisesti ja niitä tullaan tekemään suunnitelmallisesti yli vaalikausien. Mutta se ei riitä.

Pääministeri on oikeassa. Hän muistutti perusasioista. Oppimiserojen kasvamisesta ja poikien asemasta.

Tasa-arvoinen koulu todella pitää huolen siitä, että kaikilla on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Toteuttaakseen omia unelmiaan ja luodakseen voimavaroja koko yhteiskunnalle.

Ensiksi SDP haluaa vahvemman peruskoulun, jotta jokaisessa koulussa, jokaisessa luokassa voidaan keskittyä niihin perusasioihin, joita jokainen lapsi ja nuori tulevaisuudessa tarvitsee: lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.

Toiseksi SDP haluaa laajentaa esiopetuksen kaksivuotiseksi, koska näin voimme vahvistaa lasten oppimismahdollisuuksia ja luoda yhdenvertaisemmat edellytykset koulupolulle.

Kolmanneksi SDP haluaa uudistaa oppimisen tuen kattamaan saumattomasti koko koulupolun varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Kyse on mm. panostuksista erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien työhön. Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi nykyistä paremmin saada tarvitsemaansa tukea opinnoissaan.

Olen usein sanonut, että on viisasta ottaa oppia historiasta, etsiä ratkaisuja nykypäivän kipupisteisiin ja pitää huolta tulevaisuudesta. Tähän pyrimme ratkaisukeskeisesti.

Tarja Filatov: Palkka-avoimuudesta sovittiin jo hallitusneuvotteluissa

Surullinen, vihainen, pettynyt olo.

Palkka-avoimuutta koskeva laki on jymähtänyt hallituspuolueiden välisiin erimielisyyksiin. 

Asiasta oli selkeä kirjaus hallitusohjelmassa ja sitä tulisi noudattaa.

Samapalkkaisuuslaki säädettiin samana vuonna kuin synnyin, mutta se ei toteudu vieläkään.

EU-maissa sukupuolten palkkaero on keskimäärin 14.1 % ja Suomessa 16,6 % (Eurostat 2019).

Palkkatasa-arvo ei tarkoita sitä, että kaikilla on sama palkka, vaan sitä että perusteettomista palkkaeroista päästään eroon.

Palkka-avoimuus on kansainvälisesti tunnustettu keino parantaa sukupuolten palkkatasa-arvoa. 

Suomen perusteettomiin palkkaeroihin ovat kiinnittäneet huomiota mm. YK ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten valvontaelimet. 

Palkka-avoimuuden edistäminen ei tarkoita sitä, että palkat kuulutetaan kaikelle kansalle, vaan sitä että tietoa reilun palkkauksen edistämiseksi on saatavilla.

Työnantajan tulisi kerran vuodessa selvittää henkilöstölle työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen, muut palkan määräytymisen perusteet ja palkitseminen sekä se, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa.

Esitys parantaisi työntekijöiden mahdollisuuksia arvioida työpaikan tasa-arvotilannetta ja omaa palkkaansa suhteessa muihin työntekijöihin, tunnistaa perusteettomia palkkaeroja ja ryhtyä toimiin epäkohtien korjaamiseksi.

Tasa-avosuunnitelman ja siihen sisältyvän palkkakartoituksen olisi oltava koko henkilöstön saatavilla.

Olisi tärkeää säätää lailla minkälaista tietoa palkoista olisi annettava. Tärkeä tieto olisi työpaikan miesten ja naisten keskipalkkojen ero ja se, miten miesten ja naisten palkat eroavat eri henkilöstö/työntekijäryhmissä sekä arvio erojen syistä.

Oleellista on, että henkilöstön edustajien tulisi saada yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ja muut palkan määräytymisen perusteet silloin, kun palkkojen tasa-arvoa arvioidaan. Vastaavasti henkilöstön edustajilla tulee olla salassapitovelvollisuus. 

Palkkaeroja ja -syrjintää on helpompi havaita ja korjata epätasa-arvoa, jos palkkatasoista on riittävästi tietoa.

Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu palkka-avoimuuden lisääminen. Ohjelman mukaan perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisäksi todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.

Tästä on jo hallitusneuvotteluissa sovittu. Siksi laki olisi tärkeä saada eduskuntaan.

Palkka-avoimuus edistää reilua palkkausta, mahdollistaa sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen kaventamisen, lisää ihmisten ymmärrystä oman palkan muodostumisesta.

Avoimuus edistäisi lakisääteisen samapalkkaisuuden toteutumista eli sitä, että samasta työstä tosiasiallisesti maksetaan sama palkka.

Tarja Filatov: Makron ja mikron ristiriita

Syksyn budjettiriihessä päätetään siitä, miten ihmisiä tullaan vastaan hintojen noustessa.

Ekonomistit varoittelevat kompensaatiosta, koska sen ennustetaan kiihdyttävän hintojen nousua. Heillä on varaa arvioida pelkästään makrotaloutta, mutta politiikassa on tasapainoteltava monen eri suuntaan vetävän tavoitteen kanssa yhtäaikaa. Siksi on nähtävä keskiarvojen takaa yksilöiden tarpeet. 

Elämä ei ole pelkkää kansantaloutta, ihmisillä on oltava varaa ruokaan, lämpöön ja liikkumiseen. 

Itse ajattelen, että tulevien ratkaisujen pitää täyttää kolme ehtoa.

Ensiksi tarvitsemme täsmätoimia, jotka auttavat heitä, joiden on vaikein selviytyä ruuan hinnan noususta ja energian kallistumisesta. Kaikkea emme voi kompensoida, joten valitaan kohteet ja keinot huolella.

Toiseksi kompensaatioiden pitää mennä varmasti perille ihmisten lompakkoon asti eikä jäädä väliportaisiin. 

Kolmanneksi toimet eivät saa olla kohtuuttoman kalliita eivätkä ne saa heikentää työllisyyttä.

Pienten lasten perheissä raha on aina tiukalla. Niinpä varhaiskasvatusmaksun alentaminen tuo pelivaraa ruokalaskuun ja harrastuksiin. Ihan pelkällä kaurapuurolla ei pärjää. Ratkaisu tukee vanhempien työssäkäyntiä. Hintalappu ei ole liian suuri, mutta raha menee varmasti perille ja se kannustaa työssäkäyntiin.

Mielelläni näkisin vauvaperheiden köyhyyttä ehkäisevän tuen. Lapsiperheen köyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset. Haavoittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Siksi lapsilisän korottaminen edes vauvaperheille olisi hyvä valinta.

Työmatkat ovat kallistuneet. Kaikki eivät pääse töihin ratikalla tai bussilla. Osalla työn aikataulut eivät sovi yhteen julkisen liikenteen kanssa. Osa meistä taas asuu alueilla, joilla julkinen liikenne on vähäistä, joten omaa autoa on pakko käyttää työmatkoihin. Työmatkaan liittyvää kompensaatiota tulisi parantaa. Tämä ratkaisu kannustaa työssäkäyntiin.

Kolmas väline voisi olla verotus. Moni on väläytellyt ruuan arvonlisäveron alennusta tai bensaveron alennusta. Ne ovat kalliita ratkaisuja eikä ole takeita, että alennukset näkyvät hinnoissa. Väliportailla on tapana käyttää tilannetta hyväkseen ja napata oma siivunsa veronkevennyksistä.

Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen olipa kyse eläkeläisestä tai palkansaajasta helpottaisi monen arkea. Ratkaisulla on työllisyysvaikutusta, vaikka se ei suuri olekaan.

Parasta olisi, jos veronkevennys voitaisiin sitoa palkkamalttiin, jotta hintojen nousun kierre ei pahentuisi. Tämä saattaa olla toiveajattelua, sillä työnantajat halusivat luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista.

Tärkeintä on, että toimet kohdistuvat niitä kipeimmin tarvitseville ja menevät perille. Työllisyysvaikutukset ovat plussaa, joka kannattaa huomioida. Luovuutta saa ja pitää käyttää, kun ratkaisuista lopulta päätetään.

Tarja Filatov: Perhevapaat muuttuvat tänään - Uudistus kasvattaa vapaata ja joustavoittaa käyttöä

Parantamalla isien tasa-arvoa perheessä edistetään äitien yhdenvertaisuutta työelämässä. Suurin voittaja on kuitenkin lapsi, joka saa enemmän molempien vanhempien hoivaa ja huomiota.

Tänään astuu voimaan uusi perhevapaalaki. Uudistus lisää vanhempainvapaan päivien määrää ja joustavoittaa niiden käyttämistä.

Lain tarkoituksena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisesti molemmille vanhemmille. Tämä lisää tutkitusti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.

Nykyisin naiset käyttävät valtaosan vapaista. Tämä heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja vaikuttaa toimeentuloon koko elämän ajan, jopa tuleviin eläkkeisiin.

Se että molemmat vanhemmat luovat lapseen läheisen suhteen heti alusta lähtien ja vastaavat lapsen hoivasta, auttaa lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista, millä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Uudistus joustavoittaa perhevapaiden käyttöä. Vapaata voi käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. Näin helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja autetaan perheitä jaksamaan arjessa. Itse olen joustosta erityisen iloinen, koska nykyjärjestelmä on jäykkä. Lisäksi laki huomioi nykyistä paremmin erilaisten perheiden tarpeet.

Uudistuksen lähtökohta on ollut perheiden ja lasten hyvinvoinnin lisääntyminen. Kaikissa perheissä ei ole syystä tai toisesta mahdollista jakaa vanhempainvapaita tasan vanhempien kesken. Tästä syystä on päädytty malliin, jossa vanhempi voi luovuttaa tietyn määrän omia vanhempainrahapäiviään esim. toisen vanhemman tai puolisonsa käyttöön. Verrattuna nykytilanteeseen perheiden asema ei luovuttamismahdollisuuden johdosta heikkene.

Lainmuutokset ovat yksi keino muuttaa maailmaa. Niillä pyritään kannustamaan ja mahdollistamaan vapaiden jakaminen tasapuolisesti ja samalla kertomaan vahvemmin tasa-arvoisesta vanhemmuudesta sekä näin osaltaan vaikuttamaan asenteisiin ja sukupuolittuneisiin käytäntöihin.

Samaan aikaan on tärkeää edistää perheystävällisyyttä työpaikoilla. Näin tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. Perheystävälliset käytännöt ovat työnantajalle rekrytointietu. Ne lisäävät työpaikan monimuotoisuutta sekä tasa- arvoa.

Esimerkkejä perheystävällisyyden edistämisestä ovat mm. ennakoivat sijaisjärjestelyt, sairaan lapsen hoitoapu, yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, jolloin vuorotyötä tekevällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin.

Kaikki perheen eivät ole samanlaisia. Perheystävällisyydessä pitää muistaa työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu.

Faktaa muutoksista

Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha.

Raskaana olevalle vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella pääsääntöisesti yhteensä 320 arkipäivältä.

Jos lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää.

Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää. Ne voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi sekä lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle.

Osittainen vanhempainraha ja -vapaa tuo joustoa työn ja perhevapaan yhteensovittamiseen. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaa vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän, eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista.

Vanhempainrahaa voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Vanhemmille voidaan maksaa vanhempainpäivärahaa samasta lapsesta yhtä aikaa enintään 18 arkipäivän ajalta. Vanhempainrahaoikeus määräytyy yleensä samoin perustein riippumatta perhemuodosta.

Tarja Filatov: Jokainen lapsi on pelastettava elämälle

Perheet ovat moninaistuneet ja nykyisin erilaisia perheitä pyritään tukemaan tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti.

Ensi- ja turvakotien liitto perustettiin 1945 puolustamaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeutta elämään ja puolustamaan vaikeassa tilanteessa elävien naisten oikeuksia.

Toiminnan kivijalka on haavoittavassa tilanteessa elävien vauvaperheiden auttaminen.

Nykyisin Ensi- ja turvakotien liitto sekä sen jäsenyhdistykset tarjoavat monipuolista verkkoauttamista, matalan kynnyksen ongelmia ehkäisevää toimintaa, päiväryhmätoimintaa ja ympärivuorokautista ensikotitoimintaa.

Toiminta on alkuvuosista monipuolistunut, mutta lähtökohta on edelleen sama: naisten ja lasten oikeuksien puolustaminen.

Tavoitteenamme on mahdollisimman hyvä alku jokaisen vauvan elämälle. Jotta tämä voi toteutua, on vanhemmuutta tuettava.

Vaativinta vauvaperheiden auttamistamme on vakavasti päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaperheiden tuki avopalveluissa sekä näihin tilanteisiin erikoistuneissa ensikodeissa.

Tässä liitto on edelläkävijä. Olemme tehneet tätä työtä lähes ainoana toimijana vuodesta 1998.

Ensi- ja turvakotien liitto nosti ensimmäisinä toimijoina esiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan vakavana ongelmana ja aloitti turvakotitoiminnan Suomessa jo vuonna 1979.

Edelleen suurin osa Suomessa olevista turvakodeista on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä oleellista on väkivallan ehkäisy, siitä toipumisen tukeminen ja ylisukupolvisten väkivallan kierteiden katkaiseminen.

Tätä työtä liitto tekee turvakotien lisäksi ennen kaikkea erilaisissa avopalveluissa ja verkkoauttamisella.

Teemme työtä väkivallan kohteeksi joutuneiden, useimmiten naisten tukemiseksi, väkivallan tekijöiden kanssa ja väkivaltaa todistamaan joutuneiden lasten auttamiseksi.

Liiton neljännellä toiminta-alueella lähdemme siitä, että vanhemmuus ei pääty eroon.

Suomessa vuosittain noin 40 000 lasta joutuu kokemaan vanhempiensa eron.

Liitto tekee työtä sen eteen, että jokaisella lapsella säilyisi oikeus yhteydenpitoon molempiin vanhempiinsa aina, kun se on lapsen edun mukaista ja turvallista.

Viime vuosina olemme kehittäneet erityisesti osaamista ja uusia työmenetelmiä sekä eri tahojen yhteistyötapoja vastata vakaviin huoltoriitoihin, joissa on jopa pahimmillaan perhesurman riski.

Työtätekevät kovan luokan ammattilaiset, jotka toimivat yhdessä vertaistukijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ensi- ja turvakotien liitto sekä sen 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjosivat viime vuonna apua noin 24 000 ihmiselle. Liitto pyrkii tekemään todeksi Miina Sillanpään sanat ”Jokainen lapsi on pelastettava elämälle”.

(Teksti on puheenvuorostani Ensi- ja turvakotien liiton tilaisuudesta ”Vauva- ja lapsiystävälliset hyvinvointialueet” SuomiAreenassa Porissa tiistaina)

Tarja Filatov: Kesätauko ja mustia joutsenia

Elämä on arvaamatonta. Tämä eduskuntakausi on ollut epätodennäköisyyksien kausi. Olemme menneet kriisistä kriisiin ja tuntuu, että emme ole riittävästi varautuneet niihin.

Yhden mustan joutsenen jälkeen tuli toinen. Koronasta Venäjän hyökkäykseen ja turvallisuuskriisiin. Ilmastokriisi on jyskyttänyt taustalla jo pitkään.

Musta joutsen tuli kielenkäyttöömme Nassin Talebin kirjan siivittämänä. Kyseessä on asia, joka ei ole ennustettava, sillä on iso vaikutus elämäämme ja me osaamme kehittää selityksen, jonka mukaan asia olikin ennustettavissa. 

Miksi tällaisia ilmiöitä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Siksi, että muinoin ihmiset ajattelivat Euroopassa, että joutsenet ovat aina valkoisia ennen kuin opimme Australiasta, että mustiakin joutsenia on.

Opi perusasiat

Kriiseistä huolimatta, hallitus on toteuttanut hallitusohjelmassa linjattuja isoja rakenteellisia uudistuksia.

Yksi merkittävimmistä on oppivelvollisuuden pidentäminen. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. 

Maailma on muuttunut ja työelämän vaatimukset kasvaneet. Peruskoulu ei yksinkertaisesti enää riitä. Uusi saattaen vaihdettava koulutusmalli ohjaa jokaista nuorta kohti toisen asteen tutkintoa. 

Uudistuksen rinnalla tarvitaan perustaitojen vahvistamista: lukemista, kirjoittamista ja matematiikan osaamista. Digitaidoista on tullut nykypäivän kaurapuuroa. Näiden taitojen takaaminen kaikille vaatii vielä paljon ponnistelua.

Toisen asteen maksuttomuus on suuri tulonsiirto lapsiperheille. Samoin päivähoitomaksujen uudistaminen.

Perhevapaauudistus on askel kohti modernia perhekäsitystä, jossa hoitovastuu jakautuu tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistus tukee ennen muuta isän vanhemmuutta. 

Perusterve vai erikoissairas

Sote-uudistus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluita vahvemmille hartioille. Uudistusta toimeenpannaan nyt hyvinvointialuille. Prosessi jatkuu vielä pitkään, ja täydennystä ja korjausliikkeitä varmasti tullaan tarvitsemaan. 

Uudistus on hatunnoston arvoinen. Kaksi edellistä hallitusta pyrki uudistukseen, mutta ei onnistunut. Nyt koronan keskellä lainsäädäntö saatiin tehtyä. Kyse on julkisten palveluiden vahvistamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Perusterveydenhuollon vahvistamisesta, jotta erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu asiakasmaksuista säädetty laki ja hoitotakuu. 

Asiakasmaksujen uudistuksella kevennettiin pienituloisimpien maksurasitusta. Uudistuksella myös toivottavasti onnistutaan vähentämään ulosottoon päätyviä maksuja. Hoitotakuu taas pyrkii turvaamaan sen, että ihmiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ajoissa.

Koko sosiaali- ja terveyspalveluissa oleellisinta on osaavan henkilökunnan riittävyys. Tässä meillä on vielä paljon tehtävää. Kyse on riittävästä koulutuksesta, alan houkuttelevuudesta ja pitovoimasta, mutta myös digitalisaation ja uuden teknologian viisaasta hyödyntämisestä.

Euroopan uusi jakolinja

Tämän kevään agendalla on ollut vahvasti turvallisuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sota tuli lähelle. Kansainväliset sopimukset tulivat rikotuksi ja näyttää siltä, että Venäjä on piirtänyt uuden jakoviivan Euroopan kartalle.

Länsimaat ovat pyrkineet kaupankäynnillä ja keskinäisen riippuvuuden ja yhteydenpidon rakenteilla kiinnittämään Venäjää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mutta tässä olemme epäonnistuneet.

Nyt pyrimme toiseen suuntaan, asetamme pakotteita, jotta Venäjän olisi pakko lopettaa sota ja pyrimme riippumattomuuteen. Tie ei ole helppo.

Pakotteet eivät saisi olla kierrettävissä. Eivätkä osua pahemmin asettajiinsa kuin Venäjään. Ikävä kyllä pakotteet vuotavat. Samalla tavoin kuin koronassa, on syytä harrastaa hienosäätöä ja etsiä osumatarkempia välineitä, kun ensimmäiset nopeat ja pakolliset ratkaisut on tehty.

Korona taas nostaa ikävästi päätään. Viruksen paholainen muuntuu koko ajan. Rokotteet suojaavat, mutta eivät kokonaan. Osa pääsee helpolla uusista versioita, osaan ne iskevät yhä kovaa. Ja jälkitautien kanssa on syytä olla tarkkana. Olipa kyse koronarajoitusten ja eristäytymisten tuomasta sosiaalisesta jäljestä tai taudin pitkäaikaisvaikutuksista.

Hintojen nousu on osalle liikaa

Tämän kaiken keskellä inflaatio ja korkojen nousu kurittaa tavallisten ihmisten arkea ja tuo huolta valtion taloudelliseen kestävyyteen. Suomessa inflaatio on Euroopan alhaisimmasta päästä, mutta silti se kirpaisee. Kaikkea emme voi kompensoida, mutta perusasioihin ihmisillä pitää olla varaa.

Nopeita toimia on tehty. Kela-indeksejä korotettu ja polttoaineiden hintojen nousua tultu vastaa mm. työmatkavähennystä korottamalla ja jakeluvelvoitteeseen liittyvillä toimilla. Syksyn budjettiriihessä on syytä varautua lisätoimiin.

Seuraavaa mustaa joutsenta tai ihan ennustettua kriisiä emme vielä tiedä. Mutta sen olemme tässä mylläkässä oppineet, että Suomalainen hyvinvointivaltio toimii kohtuullisen hyvin. Se pyrkii kantamaan yhdessä laajaa vastuuta, jotta kaikki pysyvät mukana.

Jotta tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, meidän on vahvistettava työllisyyttä, ehkäistävä nuorten syrjäytymistä, turvattava työvoiman riittävyys ja tasapainotettava taloutta.

Tänään eduskunnassa alkoi istuntotauko. Jokaisen on syytä irrottautua hetkeksi töistä, ladata akkuja ja uudistaa voimavarojaan, koska väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä kykene löytämään luovia ratkaisuja hankaliin asioihin.