Tarja Filatov: Palkka-avoimuudesta sovittiin jo hallitusneuvotteluissa

Surullinen, vihainen, pettynyt olo.

Palkka-avoimuutta koskeva laki on jymähtänyt hallituspuolueiden välisiin erimielisyyksiin. 

Asiasta oli selkeä kirjaus hallitusohjelmassa ja sitä tulisi noudattaa.

Samapalkkaisuuslaki säädettiin samana vuonna kuin synnyin, mutta se ei toteudu vieläkään.

EU-maissa sukupuolten palkkaero on keskimäärin 14.1 % ja Suomessa 16,6 % (Eurostat 2019).

Palkkatasa-arvo ei tarkoita sitä, että kaikilla on sama palkka, vaan sitä että perusteettomista palkkaeroista päästään eroon.

Palkka-avoimuus on kansainvälisesti tunnustettu keino parantaa sukupuolten palkkatasa-arvoa. 

Suomen perusteettomiin palkkaeroihin ovat kiinnittäneet huomiota mm. YK ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten valvontaelimet. 

Palkka-avoimuuden edistäminen ei tarkoita sitä, että palkat kuulutetaan kaikelle kansalle, vaan sitä että tietoa reilun palkkauksen edistämiseksi on saatavilla.

Työnantajan tulisi kerran vuodessa selvittää henkilöstölle työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen, muut palkan määräytymisen perusteet ja palkitseminen sekä se, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa.

Esitys parantaisi työntekijöiden mahdollisuuksia arvioida työpaikan tasa-arvotilannetta ja omaa palkkaansa suhteessa muihin työntekijöihin, tunnistaa perusteettomia palkkaeroja ja ryhtyä toimiin epäkohtien korjaamiseksi.

Tasa-avosuunnitelman ja siihen sisältyvän palkkakartoituksen olisi oltava koko henkilöstön saatavilla.

Olisi tärkeää säätää lailla minkälaista tietoa palkoista olisi annettava. Tärkeä tieto olisi työpaikan miesten ja naisten keskipalkkojen ero ja se, miten miesten ja naisten palkat eroavat eri henkilöstö/työntekijäryhmissä sekä arvio erojen syistä.

Oleellista on, että henkilöstön edustajien tulisi saada yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ja muut palkan määräytymisen perusteet silloin, kun palkkojen tasa-arvoa arvioidaan. Vastaavasti henkilöstön edustajilla tulee olla salassapitovelvollisuus. 

Palkkaeroja ja -syrjintää on helpompi havaita ja korjata epätasa-arvoa, jos palkkatasoista on riittävästi tietoa.

Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu palkka-avoimuuden lisääminen. Ohjelman mukaan perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisäksi todetaan, että tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.

Tästä on jo hallitusneuvotteluissa sovittu. Siksi laki olisi tärkeä saada eduskuntaan.

Palkka-avoimuus edistää reilua palkkausta, mahdollistaa sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen kaventamisen, lisää ihmisten ymmärrystä oman palkan muodostumisesta.

Avoimuus edistäisi lakisääteisen samapalkkaisuuden toteutumista eli sitä, että samasta työstä tosiasiallisesti maksetaan sama palkka.

Tarja Filatov: Makron ja mikron ristiriita

Syksyn budjettiriihessä päätetään siitä, miten ihmisiä tullaan vastaan hintojen noustessa.

Ekonomistit varoittelevat kompensaatiosta, koska sen ennustetaan kiihdyttävän hintojen nousua. Heillä on varaa arvioida pelkästään makrotaloutta, mutta politiikassa on tasapainoteltava monen eri suuntaan vetävän tavoitteen kanssa yhtäaikaa. Siksi on nähtävä keskiarvojen takaa yksilöiden tarpeet. 

Elämä ei ole pelkkää kansantaloutta, ihmisillä on oltava varaa ruokaan, lämpöön ja liikkumiseen. 

Itse ajattelen, että tulevien ratkaisujen pitää täyttää kolme ehtoa.

Ensiksi tarvitsemme täsmätoimia, jotka auttavat heitä, joiden on vaikein selviytyä ruuan hinnan noususta ja energian kallistumisesta. Kaikkea emme voi kompensoida, joten valitaan kohteet ja keinot huolella.

Toiseksi kompensaatioiden pitää mennä varmasti perille ihmisten lompakkoon asti eikä jäädä väliportaisiin. 

Kolmanneksi toimet eivät saa olla kohtuuttoman kalliita eivätkä ne saa heikentää työllisyyttä.

Pienten lasten perheissä raha on aina tiukalla. Niinpä varhaiskasvatusmaksun alentaminen tuo pelivaraa ruokalaskuun ja harrastuksiin. Ihan pelkällä kaurapuurolla ei pärjää. Ratkaisu tukee vanhempien työssäkäyntiä. Hintalappu ei ole liian suuri, mutta raha menee varmasti perille ja se kannustaa työssäkäyntiin.

Mielelläni näkisin vauvaperheiden köyhyyttä ehkäisevän tuen. Lapsiperheen köyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset. Haavoittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Siksi lapsilisän korottaminen edes vauvaperheille olisi hyvä valinta.

Työmatkat ovat kallistuneet. Kaikki eivät pääse töihin ratikalla tai bussilla. Osalla työn aikataulut eivät sovi yhteen julkisen liikenteen kanssa. Osa meistä taas asuu alueilla, joilla julkinen liikenne on vähäistä, joten omaa autoa on pakko käyttää työmatkoihin. Työmatkaan liittyvää kompensaatiota tulisi parantaa. Tämä ratkaisu kannustaa työssäkäyntiin.

Kolmas väline voisi olla verotus. Moni on väläytellyt ruuan arvonlisäveron alennusta tai bensaveron alennusta. Ne ovat kalliita ratkaisuja eikä ole takeita, että alennukset näkyvät hinnoissa. Väliportailla on tapana käyttää tilannetta hyväkseen ja napata oma siivunsa veronkevennyksistä.

Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen olipa kyse eläkeläisestä tai palkansaajasta helpottaisi monen arkea. Ratkaisulla on työllisyysvaikutusta, vaikka se ei suuri olekaan.

Parasta olisi, jos veronkevennys voitaisiin sitoa palkkamalttiin, jotta hintojen nousun kierre ei pahentuisi. Tämä saattaa olla toiveajattelua, sillä työnantajat halusivat luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista.

Tärkeintä on, että toimet kohdistuvat niitä kipeimmin tarvitseville ja menevät perille. Työllisyysvaikutukset ovat plussaa, joka kannattaa huomioida. Luovuutta saa ja pitää käyttää, kun ratkaisuista lopulta päätetään.

Tarja Filatov: Perhevapaat muuttuvat tänään - Uudistus kasvattaa vapaata ja joustavoittaa käyttöä

Parantamalla isien tasa-arvoa perheessä edistetään äitien yhdenvertaisuutta työelämässä. Suurin voittaja on kuitenkin lapsi, joka saa enemmän molempien vanhempien hoivaa ja huomiota.

Tänään astuu voimaan uusi perhevapaalaki. Uudistus lisää vanhempainvapaan päivien määrää ja joustavoittaa niiden käyttämistä.

Lain tarkoituksena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisesti molemmille vanhemmille. Tämä lisää tutkitusti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.

Nykyisin naiset käyttävät valtaosan vapaista. Tämä heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja vaikuttaa toimeentuloon koko elämän ajan, jopa tuleviin eläkkeisiin.

Se että molemmat vanhemmat luovat lapseen läheisen suhteen heti alusta lähtien ja vastaavat lapsen hoivasta, auttaa lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista, millä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Uudistus joustavoittaa perhevapaiden käyttöä. Vapaata voi käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. Näin helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja autetaan perheitä jaksamaan arjessa. Itse olen joustosta erityisen iloinen, koska nykyjärjestelmä on jäykkä. Lisäksi laki huomioi nykyistä paremmin erilaisten perheiden tarpeet.

Uudistuksen lähtökohta on ollut perheiden ja lasten hyvinvoinnin lisääntyminen. Kaikissa perheissä ei ole syystä tai toisesta mahdollista jakaa vanhempainvapaita tasan vanhempien kesken. Tästä syystä on päädytty malliin, jossa vanhempi voi luovuttaa tietyn määrän omia vanhempainrahapäiviään esim. toisen vanhemman tai puolisonsa käyttöön. Verrattuna nykytilanteeseen perheiden asema ei luovuttamismahdollisuuden johdosta heikkene.

Lainmuutokset ovat yksi keino muuttaa maailmaa. Niillä pyritään kannustamaan ja mahdollistamaan vapaiden jakaminen tasapuolisesti ja samalla kertomaan vahvemmin tasa-arvoisesta vanhemmuudesta sekä näin osaltaan vaikuttamaan asenteisiin ja sukupuolittuneisiin käytäntöihin.

Samaan aikaan on tärkeää edistää perheystävällisyyttä työpaikoilla. Näin tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. Perheystävälliset käytännöt ovat työnantajalle rekrytointietu. Ne lisäävät työpaikan monimuotoisuutta sekä tasa- arvoa.

Esimerkkejä perheystävällisyyden edistämisestä ovat mm. ennakoivat sijaisjärjestelyt, sairaan lapsen hoitoapu, yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, jolloin vuorotyötä tekevällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin.

Kaikki perheen eivät ole samanlaisia. Perheystävällisyydessä pitää muistaa työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu.

Faktaa muutoksista

Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha.

Raskaana olevalle vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella pääsääntöisesti yhteensä 320 arkipäivältä.

Jos lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää.

Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää. Ne voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi sekä lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle.

Osittainen vanhempainraha ja -vapaa tuo joustoa työn ja perhevapaan yhteensovittamiseen. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaa vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän, eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista.

Vanhempainrahaa voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Vanhemmille voidaan maksaa vanhempainpäivärahaa samasta lapsesta yhtä aikaa enintään 18 arkipäivän ajalta. Vanhempainrahaoikeus määräytyy yleensä samoin perustein riippumatta perhemuodosta.

Tarja Filatov: Jokainen lapsi on pelastettava elämälle

Perheet ovat moninaistuneet ja nykyisin erilaisia perheitä pyritään tukemaan tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti.

Ensi- ja turvakotien liitto perustettiin 1945 puolustamaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeutta elämään ja puolustamaan vaikeassa tilanteessa elävien naisten oikeuksia.

Toiminnan kivijalka on haavoittavassa tilanteessa elävien vauvaperheiden auttaminen.

Nykyisin Ensi- ja turvakotien liitto sekä sen jäsenyhdistykset tarjoavat monipuolista verkkoauttamista, matalan kynnyksen ongelmia ehkäisevää toimintaa, päiväryhmätoimintaa ja ympärivuorokautista ensikotitoimintaa.

Toiminta on alkuvuosista monipuolistunut, mutta lähtökohta on edelleen sama: naisten ja lasten oikeuksien puolustaminen.

Tavoitteenamme on mahdollisimman hyvä alku jokaisen vauvan elämälle. Jotta tämä voi toteutua, on vanhemmuutta tuettava.

Vaativinta vauvaperheiden auttamistamme on vakavasti päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaperheiden tuki avopalveluissa sekä näihin tilanteisiin erikoistuneissa ensikodeissa.

Tässä liitto on edelläkävijä. Olemme tehneet tätä työtä lähes ainoana toimijana vuodesta 1998.

Ensi- ja turvakotien liitto nosti ensimmäisinä toimijoina esiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan vakavana ongelmana ja aloitti turvakotitoiminnan Suomessa jo vuonna 1979.

Edelleen suurin osa Suomessa olevista turvakodeista on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä oleellista on väkivallan ehkäisy, siitä toipumisen tukeminen ja ylisukupolvisten väkivallan kierteiden katkaiseminen.

Tätä työtä liitto tekee turvakotien lisäksi ennen kaikkea erilaisissa avopalveluissa ja verkkoauttamisella.

Teemme työtä väkivallan kohteeksi joutuneiden, useimmiten naisten tukemiseksi, väkivallan tekijöiden kanssa ja väkivaltaa todistamaan joutuneiden lasten auttamiseksi.

Liiton neljännellä toiminta-alueella lähdemme siitä, että vanhemmuus ei pääty eroon.

Suomessa vuosittain noin 40 000 lasta joutuu kokemaan vanhempiensa eron.

Liitto tekee työtä sen eteen, että jokaisella lapsella säilyisi oikeus yhteydenpitoon molempiin vanhempiinsa aina, kun se on lapsen edun mukaista ja turvallista.

Viime vuosina olemme kehittäneet erityisesti osaamista ja uusia työmenetelmiä sekä eri tahojen yhteistyötapoja vastata vakaviin huoltoriitoihin, joissa on jopa pahimmillaan perhesurman riski.

Työtätekevät kovan luokan ammattilaiset, jotka toimivat yhdessä vertaistukijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ensi- ja turvakotien liitto sekä sen 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjosivat viime vuonna apua noin 24 000 ihmiselle. Liitto pyrkii tekemään todeksi Miina Sillanpään sanat ”Jokainen lapsi on pelastettava elämälle”.

(Teksti on puheenvuorostani Ensi- ja turvakotien liiton tilaisuudesta ”Vauva- ja lapsiystävälliset hyvinvointialueet” SuomiAreenassa Porissa tiistaina)

Tarja Filatov: Kesätauko ja mustia joutsenia

Elämä on arvaamatonta. Tämä eduskuntakausi on ollut epätodennäköisyyksien kausi. Olemme menneet kriisistä kriisiin ja tuntuu, että emme ole riittävästi varautuneet niihin.

Yhden mustan joutsenen jälkeen tuli toinen. Koronasta Venäjän hyökkäykseen ja turvallisuuskriisiin. Ilmastokriisi on jyskyttänyt taustalla jo pitkään.

Musta joutsen tuli kielenkäyttöömme Nassin Talebin kirjan siivittämänä. Kyseessä on asia, joka ei ole ennustettava, sillä on iso vaikutus elämäämme ja me osaamme kehittää selityksen, jonka mukaan asia olikin ennustettavissa. 

Miksi tällaisia ilmiöitä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Siksi, että muinoin ihmiset ajattelivat Euroopassa, että joutsenet ovat aina valkoisia ennen kuin opimme Australiasta, että mustiakin joutsenia on.

Opi perusasiat

Kriiseistä huolimatta, hallitus on toteuttanut hallitusohjelmassa linjattuja isoja rakenteellisia uudistuksia.

Yksi merkittävimmistä on oppivelvollisuuden pidentäminen. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. 

Maailma on muuttunut ja työelämän vaatimukset kasvaneet. Peruskoulu ei yksinkertaisesti enää riitä. Uusi saattaen vaihdettava koulutusmalli ohjaa jokaista nuorta kohti toisen asteen tutkintoa. 

Uudistuksen rinnalla tarvitaan perustaitojen vahvistamista: lukemista, kirjoittamista ja matematiikan osaamista. Digitaidoista on tullut nykypäivän kaurapuuroa. Näiden taitojen takaaminen kaikille vaatii vielä paljon ponnistelua.

Toisen asteen maksuttomuus on suuri tulonsiirto lapsiperheille. Samoin päivähoitomaksujen uudistaminen.

Perhevapaauudistus on askel kohti modernia perhekäsitystä, jossa hoitovastuu jakautuu tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistus tukee ennen muuta isän vanhemmuutta. 

Perusterve vai erikoissairas

Sote-uudistus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluita vahvemmille hartioille. Uudistusta toimeenpannaan nyt hyvinvointialuille. Prosessi jatkuu vielä pitkään, ja täydennystä ja korjausliikkeitä varmasti tullaan tarvitsemaan. 

Uudistus on hatunnoston arvoinen. Kaksi edellistä hallitusta pyrki uudistukseen, mutta ei onnistunut. Nyt koronan keskellä lainsäädäntö saatiin tehtyä. Kyse on julkisten palveluiden vahvistamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Perusterveydenhuollon vahvistamisesta, jotta erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu asiakasmaksuista säädetty laki ja hoitotakuu. 

Asiakasmaksujen uudistuksella kevennettiin pienituloisimpien maksurasitusta. Uudistuksella myös toivottavasti onnistutaan vähentämään ulosottoon päätyviä maksuja. Hoitotakuu taas pyrkii turvaamaan sen, että ihmiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ajoissa.

Koko sosiaali- ja terveyspalveluissa oleellisinta on osaavan henkilökunnan riittävyys. Tässä meillä on vielä paljon tehtävää. Kyse on riittävästä koulutuksesta, alan houkuttelevuudesta ja pitovoimasta, mutta myös digitalisaation ja uuden teknologian viisaasta hyödyntämisestä.

Euroopan uusi jakolinja

Tämän kevään agendalla on ollut vahvasti turvallisuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sota tuli lähelle. Kansainväliset sopimukset tulivat rikotuksi ja näyttää siltä, että Venäjä on piirtänyt uuden jakoviivan Euroopan kartalle.

Länsimaat ovat pyrkineet kaupankäynnillä ja keskinäisen riippuvuuden ja yhteydenpidon rakenteilla kiinnittämään Venäjää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mutta tässä olemme epäonnistuneet.

Nyt pyrimme toiseen suuntaan, asetamme pakotteita, jotta Venäjän olisi pakko lopettaa sota ja pyrimme riippumattomuuteen. Tie ei ole helppo.

Pakotteet eivät saisi olla kierrettävissä. Eivätkä osua pahemmin asettajiinsa kuin Venäjään. Ikävä kyllä pakotteet vuotavat. Samalla tavoin kuin koronassa, on syytä harrastaa hienosäätöä ja etsiä osumatarkempia välineitä, kun ensimmäiset nopeat ja pakolliset ratkaisut on tehty.

Korona taas nostaa ikävästi päätään. Viruksen paholainen muuntuu koko ajan. Rokotteet suojaavat, mutta eivät kokonaan. Osa pääsee helpolla uusista versioita, osaan ne iskevät yhä kovaa. Ja jälkitautien kanssa on syytä olla tarkkana. Olipa kyse koronarajoitusten ja eristäytymisten tuomasta sosiaalisesta jäljestä tai taudin pitkäaikaisvaikutuksista.

Hintojen nousu on osalle liikaa

Tämän kaiken keskellä inflaatio ja korkojen nousu kurittaa tavallisten ihmisten arkea ja tuo huolta valtion taloudelliseen kestävyyteen. Suomessa inflaatio on Euroopan alhaisimmasta päästä, mutta silti se kirpaisee. Kaikkea emme voi kompensoida, mutta perusasioihin ihmisillä pitää olla varaa.

Nopeita toimia on tehty. Kela-indeksejä korotettu ja polttoaineiden hintojen nousua tultu vastaa mm. työmatkavähennystä korottamalla ja jakeluvelvoitteeseen liittyvillä toimilla. Syksyn budjettiriihessä on syytä varautua lisätoimiin.

Seuraavaa mustaa joutsenta tai ihan ennustettua kriisiä emme vielä tiedä. Mutta sen olemme tässä mylläkässä oppineet, että Suomalainen hyvinvointivaltio toimii kohtuullisen hyvin. Se pyrkii kantamaan yhdessä laajaa vastuuta, jotta kaikki pysyvät mukana.

Jotta tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, meidän on vahvistettava työllisyyttä, ehkäistävä nuorten syrjäytymistä, turvattava työvoiman riittävyys ja tasapainotettava taloutta.

Tänään eduskunnassa alkoi istuntotauko. Jokaisen on syytä irrottautua hetkeksi töistä, ladata akkuja ja uudistaa voimavarojaan, koska väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä kykene löytämään luovia ratkaisuja hankaliin asioihin.

Tarja Filatov: Kriisin varautuminen

Ulkona on hellelukemat, mutta eduskunnan salissa keskustelu lisätalousarviosta sujui varsin viileästi. Kiihkeää debattia ei syntynyt.

Lisätalousarvioesitys on poikkeuksellisen suuri. Syyn tiedämme. Se on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Suurten summien taustalla on turvallisuusympäristön muutos. 

Panostukset puolustusvoimiin, rajaturvaan, kyberturvallisuuteen,  huoltovarmuuteen  ja Ukrainan apuun sekä pakolaisten vastaanottoon ovat välttämättömiä. 

Vihreän siirtymän panokset taas ovat isolta osin irtaantumista venäläisestä energiasta. Se on välttämätöntä.

Kokoomus on huolissaan Suomen kriisinsietokyvystä. Itse ajattelen, että tällä vaalikaudella eteemme tulleesta tuplakriisistä olemme selvinneet kohtuullisen hyvin.  Ensin korona ja sitten sota. 

Perussuomalaiset olivat huolissaan velasta, mutta esittivät samaan aikaan rahareikiä mennen tullen.

Tosi paikan tullen Suomi näyttää toimivan hyvin. Jopa suhteellisen yhtenäisesti. Kun akuutti tilanne alkaa helpottaa, kritiikki kovenee. Hyvä niin, jos osaamme ottaa opiksi aidosta kritiikistä ja jättää turhan mesoamisen omaan arvoonsa.

Kokoomuksen kriisihuoli liittyi ymmärrykseni mukaan velkaan. Kokoomus on aina huolissaan velasta, kun palveluita tai ihmisille suunnattuja tulonsiirtoja nostetaan. Veronkevennyksiä esittäessään kokoomus ei ole huolissaan tulojen pienenemisestä ja sitä kautta kasvavasta velasta. 

Olen sitä ikäpolvea, joka tuli eduskuntaan, kun korkomenot oli yksi budjetin suurimpia pääluokkia, joten en todellakaan suhtaudu velkaan kevyellä mielellä. Kotitalouksien lainoissa korot huitelivat jopa 18 prosentissa.

Onneksi yhtä pahaa tilannetta ole näköpiirissä, vaikka koronnousu syö liikkumavaraamme. 

Tasapainotoimet ovat kiistatta edessä, mutta akuutissa kriisissä leikkaukset vain syventäisivät ihmisten hätää. 

Tasapainoa on haettava ennen muuta rakennemuutosten avulla ja säästöt kohdennettava siten, että yksi säästö ei toisaalla synnytä suurempaa kulua.

Kannattaa muistaa, että rahavelka on yksi velan muoto. Ympäristövelka, sosiaalinen velka ja sivistyksellinen, hoitovelka puhumattakaan turvallisuusvelasta kasvattavat hoitamattomana rahavelkaa.  

Marinin hallitus haluaa varautua asioihin, koska se on inhimillisestä ja talousviisasta. 1990-luvun lama opetti, että ennalta ehkäisystä säästäminen tulee sairaan kalliiksi. 

Ennaltaehkäisy on kriiseihin varautumista. Yksilöiden elämän kriiseihin. Siksi lisätalousarviossa panostetaan lapsiin ja nuoriin, koska koronan sosiaalinen varjo on pitkä. 

Hyvinvointialueiden rahoitusta aiennetaan ja korotetaan tarkentuneiden laskelmien mukaisesti ja hyvinvointialueiden ICT-kustannuksiin suunnataan lisäresurssia.

Kela-etuuksien indeksikorotusten maksatusta aiennetaan, jotta kaikkein köyhimmät pärjäisivät hintojen noustessa. Summat eivät ole suuren suuria, mutta auttavat hieman. 

Tämän lisäksi tulee syksyn budjettiriihessä miettiä, millä tavoin ihmisten toimeentuloa voidaan turvata.

Päädyimmepä mihin tahansa välineisiin, on tärkeää, että toimet näkyvät kuluttajan kukkarossa perillä asti. Sellaisiin toimiin, joilla on riski jäädä väliportaisiin, ei nyt ole varaa.

Tarja Filatov: Kuka sinua ohjailee - Algoritmit eivät ole neutraaleja

Verkkoviestinnästä on todella tullut osa arkeamme, kuten Euroopan Neuvoston tuoreessa raportissa todetaan. Kyse on infrastruktuurista, joka on muodostunut meille välttämättömäksi hyvässä ja pahassa. 

Arkemme on siirtynyt digitaalisiin ympäristöihin nopeammin kuin demokraattista yhteiskuntajärjestystämme perinteisesti ylläpitävät arvomme, rakenteemme ja toimintatapamme.  

Arjessa vietämme aikaa netissä, olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, etsimme tietoa monimutkaisessa maailmassa, teemme töitä, hoidamme muita asioita ja viihdytämme itseämme. 

Netti muistaa sen, minkä itse olemme jo unohtaneet, algoritmit yhdistävät asioita ja piirtävät meistä tarkkoja profiileja ja tarjoavat mainoksia, materiaalia sekä palveluita profiilimme mukaisesti. 

Netti ei saa olla rinnakkaistodellisuus, jossa ihmisten toimintaa eivät koske elävän elämän lait. Oikea ja väärä ovat samoja livenä ja diginä. 

Tarvitsemme moniarvoista, vapaata nettiä. Mutta toisen vapaus ei saa loukata toisen oikeuksia. Tarvitsemme turvallista digitalisaatiota.  

Yksilön toiminta netissä on kauppatavaraa ja ihminen datatalouden resurssi. Moni kysyy aivan aiheellisesti, kuka omistaa tietoni ja mihin niitä käytetään? 

Data on aikamme tärkein raaka-aine, resurssi ja tuotannontekijä.  Digitalisaatio ja datatalous mahdollistavat hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden voimakkaan kasvun. Se tuo yrityksille kilpailukykyä. 

Samaan aikaan on tunnistettava, että dataan pohjautuva talous on epäreilu, koska valta on keskittynyt harvojen datajättien ympärille. Keskittymät vääristävät kilpailua ja datatalouden pelisääntöjen puuttuminen voi vahingoittaa ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntia. 

Suositut sosiaalisen median alustat ja digitaaliset kauppapaikat ovat osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Alustoilla ja niiden algoritmeilla on liiaksi valtaa siihen, minkälaista informaatiota kenellekin tarjotaan.  

Tätä valtaa voidaan käyttää väärin ihmisten manipuloimiseksi. Markkinoiden manipulointi on kiellettyä. On aiheellista kysyä, miksi ihmisiä saa manipuloida netissä? 

Valeuutiset, vihapuhe, seksuaalinen häirintä ja muut netin haitat ovat hankalasti hallittavia, mutta se ei oikeuta antamaan periksi näiden vahingollisten asioiden kitkemisessä. 

Säätelemättömyys voi pahimmillaan rapauttaa demokratiaa.  

Ihminen ei ehkä olekaan niin vapaa ja itsenäinen yksilö kuin uskoo, koska hänen tietonsa ovat kaupan ja hänelle tulviva tietovirta valikoitua. Demokratian näkökulmasta on tärkeää tietää, kuka valinnan tekee ja millä perusteilla. 

Datatalouden ja demokratian näkökulmasta on kestämätöntä, että yksilöt eivät voi hallita omaa dataansa.  

Meidän on lisättävä ymmärrystämme digitaalisesta maailmasta. Informaation lukutaitoa on vahvistettava. Datatalouden perusteet on opittava jo koulussa. Kyse on uudenlaisesta luku- ja kirjoitustaidosta. 

Datatalouden osalta pitää luoda pelisäännöt sille, mikä on yksityistä ja miten yksityisyyttä turvataan käytännössä. 

Yksilöiden kontrollia ja toimijuutta omista tiedoistaan on lisättävä, suojataanhan meillä elävässä elämässä ihmisen yksityisyyttä ja omaisuutta.

Digitaalisen vallan voimakkaaseen keskittymiseen on puututtava, onhan meillä elävässä elämässä liiallista keskittymistä estävää lainsäädäntöä.  

Datatalouden mekanismit ja digitaalinen valta on läpivalaistava, vaaditaanhan meillä vastuullisuutta ja avoimuutta yrityselämään muualla.  

Ihmisten tulee tietää, millä logiikalla algoritmit toimivat. Tämä on tärkeää yksilön, yritysten, demokratian ja osallisuuden vuoksi.

(Teksti perustuu puheeseeni Euroopan Neuvoston täysistunnossa 23.6.2022. Käsittelyssä oli raportti The control of online communication: a threat to media pluralism, freedom of information and human dignity)

Tarja Filatov: Hintojen nousun kompensaation pitää olla osuvaa

Julkisuus on sakeana esityksistä hintojen alentamiseksi, sosiaaliturvan parantamiseksi, verojen keventämiseksi. Ei ihme, olivathan viimeiset inflaatioluvut jo seitsemisen prosenttia. Hinnat nousevat ja asunto- ja opintovelallisen pelkona on myös korkojen nousu.

Monia asioita olisi tarve kompensoida ihmisille. Hallitus kompensoi työssäkäyville bensakulujen nousua korotetulla verovähennyksellä, köyhimmille kela-indeksin varhennetulla nostolla, mutta moni on jäänyt ilman kompensaatiota. Hyvin kohdentuvia kompensaatioita tarvitaan, mutta ne eivät synny hetkessä.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen on noussut jälleen esiin. Se tuntuu mukavalta ja oikeaan osuvalta keinolta. Onhan ruoka välttämättömyys meille kaikille. Historiasta kannattaa kuitenkin ottaa oppia. Ruuan hintaa alennettiin Vanhasen hallituksen aikaan

Joudutaan varmaan pian ruuanalv-alennuskeskusteluun. Edellisellä alennuskerralla se auttoi alussa, mutta iso osa suli pian pois. Tutkimusraportin mukaan heti alennuksen jälkeen lokakuussa 2009 elintarvikkeet olivat keskimäärin 5,7 prosenttia halvempia kuin kuukautta aiemmin. Lokakuussa 2010 ruoka oli taas 3,4 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin, joten 60 prosenttia alv-alen hintoja alentavasta vaikutuksesta oli hävinnyt.

Elintarvikkeiden ja rehujen alv on nyt 14 prosenttia. Jos alvia alennettaisiin 4 prosenttiykskköä eli 10 prosenttiin, se maksaisi yli puoli miljardia euroa. Oikeammin valtion saamat verotulot alenisivat 520 miljoonaa euroa. Kauppakassissa alennus näkyisi alussa, mutta sen pysyvyydestä ei olisi mitään takeita. Satasen ruokakassin hinta alenisi 4 euroa, jos alennus menisi kokonaan hintaan, mutta tuskin menisi tai ainakaan pysyisi.

Jotta rahamäärä suhteutuu, niin samalla rahalla antaisi jokaiselle lapsiperheelle noin 1000 euroa vuodessa. Iso raha.

Itse ajattelen, että viisaampaa on etsiä ratkaisuja, jotka varmasti menevät perille ihmisille asti eivätkä jää väliportaisiin. Varmimpia keinoja olisivat mm. tuloverotuksen kevennys ja tulonsiirtojen korotukset. Työtulovähennys ja eläketulovähennys kohdennettuna pieni ja keskituloisille palkansaajille sekä eläkeläisille tai vauvaperheiden lapsilisän korotukset, voisivat olla toimivia keinoja.

Lapsiperheille kohdennettu tuki olisi perusteltua, koska köyhässä perheessä elää suunnilleen joka kymmenes lapsi Suomessa. Ruuan ja energian hinnan voimakas kallistuminen uhkaa tiputtaa uusia perheitä lapsiperheköyhyyteen ainakin 13 000 uutta lapsiperhettä.

Lapsiperheen köyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset. Haavoittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Siksi lapsilisän korottaminen edes vauvaperheille olisi hyvä valinta.

Köyhyydessä elävistä lapsista 40% kertoo joutuneensa kiusatuksi perheensä taloudellisen tilanteen takia. Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Kolmella neljästä toimeentulotukea saavasta nuoresta on toimeentulotukea saava vanhempi. Köyhyyden kierre on katkaistava, ainakaan se ei saa pahentua.

Tarja Filatov: Autoritäärisyys nousussa - Ihmisoikeudet tarvitsevat puolustajia

Tänään puhuttiin valtiovarainvaliokunnassa mm. pankkien stressitesteistä. Olisi syytä puhua enemmän ihmisoikeuksien stressitestistä. Myös meillä Suomessa. Hallituksen ihmisoikeusselonteko oli tänään täysistuntokeskustelussa. Tässä ajatuksia, joita selonteko herätti.

Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole erillinen politiikkalohko. Niiden kunnioittaminen on turvattava kaikessa julkisen vallan toiminnassa. Kaiken perusta ovat yhteiset arvot: vapaus, demokratia, tasa-arvo, ihmisarvojen kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate.

Kansainvälisesti yhteistyössä tarvitaan sääntöperusteisen järjestelmän vahvistamista ja dialogia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoi kaikkia yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, mutta tällä kertaa keskityn muuhun.

On muistettava, että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Esimerkiksi terveyttä, toimeentuloa, vanhustenhoitoa sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä ei poliittisessa keskustelussa aina tunnisteta ihmisoikeusongelmiksi.

Autoritäärisyyden uhka

Monet demokratiaa arvioivat kansainväliset tutkimuslaitokset kertovat, että demokratian taso ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on heikentynyt eräissä EU:n jäsenvaltioissa.

Autoritaarisuuden ja vallan keskittäminen sekä demokratian rapautuminen ovat vakava uhka, vaikka valtaosa Euroopan valtioista vaalii demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Koronapandemiaa on käytetty tekosyynä perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen.

Sananvapauden ja kansalaistoiminnan rajoittaminen ja vähemmistöjen oikeuksien polkeminen ovat olennainen osa autoritaarista vallankäyttöä. Pyrkimys estää naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista on osa autoritääristä kehitystä.

Ihmisoikeuspuolustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa estetään kymmenissä maissa. Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat joutuneet lopettamaan lopettamaan toimintansa kokonaan.

Ihmisoikeuspuolustajien toiminnan tukeminen on yhä keskeisempi osa useiden valtioiden ihmisoikeuspolitiikkaa. Toimiva kansalaisyhteiskunta on vakuutus autoritääristä kehitystä vastaan. Jos esimerkiksi Venäjällä olisi vahvoja ihmisoikeustoimijoita, Putin kumppaneineen ei voisi mellastaa kritiikittä kuten se nyt tekee.

Ihmisoikeudet kuuluvat niin laajalle, että on pakko keksittyä muutamaan asiaan.

Naisiin kohdistuva ja muu sukupuolistunut väkivalta on Suomessa vakava ongelma. Siitä puhutaan jo paljon, mutta teoissa meillä on vielä paljon parantamisen varaa.

Kyse on sitkeästä tasa-arvo -ongelmasta. Useat kansainväliset sopimusvalvontaelimet ovat kiinnittäneet ongelmaan huomiota. Suomi on saanut muun muassa Istanbulin sopimusta valvovalta GREVIOlta ja CEDAW-komitealta useita huomautuksia riittämättömistä toimista sukupuolistuneen ja erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa toiminnassa.

Syyllistämisestä suojeluun verkossa

Väkivalta ei ole vain fyysistä väkivaltaa. Kyse on vallankäytöstä ja vaientamisesta.. Vihapuheen ja verkkohäirinnän sukupuolistuneisuus on yhä tasolla, jossa liian usein syyllistetään uhria ja ajatellaan, että häirintä on oman toiminnan seurausta. Syyllistämisen ajatuksesta on siirryttävä suojelun painottamiseen.

Ennen koronaa Euroopan parlamentin Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta teki selvityksen ja sen mukaan jopa yksi kymmenestä yli 15-vuotiaasta naisesta on kokenut jonkinlaista verkkoväkivaltaa.

Pohjoismaisessa selvityksessä Hat och hot på nätet käy ilmi, että naisten ja miesten kohtaaman verkkovihan muodot ovat erilaisia. Naiset kokevat miehiä enemmän ahdistelua, seksuaalista häirintää ja muuta häirintää verkossa. Miehiä taas on uhkailtu väkivallalla verkossa naisia useammin.

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn tekemässä selvityksessä vuodelta 2017 korostetaan verkkoväkivallan sukupuolistuneisuutta. Selvityksessä painotetaan sitä, ettei verkossa tapahtuvaa väkivaltaa tule pitää muusta elämästä irrallisena ilmiönä.

Suomessa sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa seksuaalista häirintää oli viimeisimmän tasa-arvobarometrin mukaan kohdannut seitsemän prosenttia naisista ja kaksi prosenttia miehistä.

Yleisesti ottaen naiset kokevat barometrin mukaan seksuaalista häirintää ja sukupuolistunutta vihapuhetta selvästi useammin kuin miehet.

Vähemmistöön kuulumisen lisäksi alttiita verkkohäirinnälle julkisessa asemassa toimivat naiset, kuten toimittajat, tutkijat ja poliitikot.

Kuntapäättäjien häirintä kohdistuu ihmisiin ja demokratiaan

Viha vallassa -tutkimuksessa on eritelty suomalaisiin kuntapäättäjiin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolen mukaan. Naisista vihapuhetta oli kokenut 42 prosenttia ja miehistä 28 %. Selvitys ei keskity pelkästään verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen, mutta kertoo suuntaa.

Erilaiset kyselyt kertovat, että osa ihmisistä haluaisi vaikuttaa kunnallisiin asioihin ja lähteä ehdokkaaksi, mutta ei tohdi, koska pelkää nettihyökkäyksiä.

Poliisin ja syyttäjien ymmärrystä esimerkiksi sukupuolistuneesta väkivallasta ja sen digitaalisesta ulottuvuudesta tulisi lisätä resursseja ja osaamista tapausten tutkimiseen.

Verkossa tapahtuvan häirinnän ja vihapuheen sukupuolittuneisuuden osalta tarvitaan runsaasti lisää tutkimustietoa, jotta osaamme lisätä verkon turvallisuutta ja kitkeä verkkohäirintää sekä vihapuhetta.

Selonteossa nähdään disinformaatio uhkana ihmisoikeuksien toteutumiselle. Valiokunta lisää, että analyyttinen tarkkuus on tässä keskeistä, sillä disinformaatioksi leimaamiseen ja siitä seuraaviin toimiin liittyy mahdollisia ihmisoikeusongelmia. Totta, turha syyttäminen on disinformaatiota.

Vähemmistöjen syrjintä rapauttaa kaikkien hyvinvointia

Suomi on yksi niistä Euroopan valtioista, joissa etniset vähemmistöt kokevat eniten syrjintää. YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa Suomi sai lukuisia suosituksia rasismin, syrjinnän ja vihapuheen torjumiseksi. Meidän on vaalittava kaikkien ihmisoikeuksia.

Euroopassa romanit ovat yksi suurimmista etnisistä vähemmistöryhmistä. EU:n perusoikeusviraston arvioiden mukaan yli kaksi kolmannesta EU-alueen romaneista elää köyhyysrajan alapuolella. Romanit kokevat, että romanivastaisuus on viime vuosina lisääntynyt. Romaneihin kohdistuu syrjintää eri elämänalueilla Suomessa.

Ukrainassa sodan jalkoihin on jäänyt lukuisia ihmisiä. Siellä asuvat ihmiset puolustavat maataan Venäjän julmalta hyökkäykseltä. Samaan aikaan erityisesti naiset sekä lapset pyrkivät pakenemaan ja etsimään turvaa muualta Euroopasta.

Ukrainassa romanien uskotaan olevan maan syrjäytynein vähemmistöryhmä, kuten monessa muussa maassa. Syrjäytymisen kierre on vaivannut Ukrainan romaniyhteisöjä sukupolvien ajan ja sillä on pitkä historia vainosta, sorrosta, hyväksikäytöstä ja assimilaatioista useiden hallintojen aikana. Riippumattomien tahojen arvioiden mukaan Ukrainassa saattaa olla 200 000–400 000 romania. Eniten romaniyhteisöjä on Karpaattien, Odessan ja Kharkivin alueilla.

Monet Ukrainan romanit viettävät koko elämänsä ilman henkilöllisyystodistusta tai rekisteröintiä. Arvioiden mukaan ’paperittomia’ on noin 35 000. Osattomuus ja virallisen aseman puute lisää heidän poissulkemista ja yhteiskunnasta eristämistä sekä vähentää kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien toteutumista.

On tärkeätä varmistaa se, että avun saaminen on tasapuolista riippumatta siitä, mikä on avuntarvitsijan tausta. Pidetään kirkkaana mielessä, että lapsuudesta  ei tule uusintaa. On tärkeä tarjota suojaa ja apua kaikille sodan kauhuja pakoon pyrkiville. Tehdä työtä sen eteen, että kaikki voisivat olla turvassa. Erityisesti jokainen lapsi.

Tarja Filatov: Talouden vuoristorata

Eduskunta sai lisätalousarvion. Yleensä ne ovat toivottuja, mutta tästä on pakko sanoa, että enpä olisi odottanut tätä. Joudumme varautumaan naapurimme arvaamattomuuteen. Lisätalousarviota voisi kutsua turvallisuuspaketiksi.

Yövartijavaltio pitää huolta kovasta turvallisuudesta. Puolustuksesta, poliisista, rajaturvasta, vankiloista ja oikeuslaitoksesta. Voisi sanoa, että kyseessä on valtion minimi, vaikka termin taustalla on ideologisia ajatuksia.

Suomi ei ole yövartijavaltio, vaan hyvinvointivaltio. Niinpä meillä kriisin tullen suojataan valtion minimiä JA yksiön hyvinvointia. Molempia.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia lisätalousarviossa tehdään yhteensä noin kahden (2) miljardin euron määrärahalisäykset puolustusvoimille, rajaturvaan, kyberturvaan ja  huoltovarmuuteen. Vihreää siirtymää energiapolitiikassa kiihdytetään sodan ja pakotteiden vuoksi, mutta myös maapallon tulevaisuuden vuoksi.  Pääpaino on kuitenkin valtion toimivuudessa.

Yksilön hyvinvoinnin turvaksi panostetaan panostetaan lapsiin ja nuoriin varhaiskasvatuksessa sekä koulussa. Korona jätti velkaa, jonka lapsemme maksavat kalliin inhimillisen hinnan, ellemme osaa tukea heitä kuromaan kiinni koronan jättämää koulutus- ja hyvinvointiaukkoa.

Ruuan ja energian hinnannousu tuntuu jokaisen kukkarossa. Nousu tuntuu erittäin kipeästi heidän kukkarossaan, joiden tuloista valta osa menee ruokaan ja asumiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi lapsiperheistä tippuu ainakin 13.000 entisten köyhien perheiden lisäksi köyhyyteen.

Hallitus päätti tukea köyhimpiä aikaistamalla kela-indeksin korotusta elokuun alkuun. Alustavan arvion mukaan vaikutus esimerkiksi työttömyysturvan perusturvaan tai kansaneläkkeeseen on noin 18-30 euroa kuukaudessa. Korotus heijastuu eläketulovähennykseen niin, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus kevenee.

Korona jakoi koululaisia ja opiskelijoita kahtia. Toiset pärjäsivät, jopa hyötyivät siitä, että korona mahdollisti uudenlaisen digitaalisemman opiskelun. Osa tipahti pahasti. Siksi lisätalousarvion panostus esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on tarpeen. Kouluissa tuetaan nuorisotyötä ja lasten ja nuorten mielenterveyteen suunnataan lisäresurssia. Panostuksilla jatketaan koronan jälkien korjaamista. Lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista.

Korona kuritti taloutta ja menetimme työpaikkoja. Koronan pahimmista vuosista työllisyys on parantunut 140.000 hengellä. Vaalikauden alusta 90.000 hengellä, vaikka välissä oli koronan tiputus. Taloutemme sakkasi koronan vuoksi, mutta nousimme onneksi nopeasti.  Nousussa auttoi nopeat toimet koronan hillitsemiseksi ja yritysten tukeminen. 

Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa menoja varautumisen vuoksi, heikentää tuloja Venäjän viennin loppumisen vuoksi ja edellyttää investointeja energiapolitiikassa. Lisäksi sodan liikkeelle puskema inflaatio nostaa hintoja. Tilanne ei ole todellakaan helppo. Uskon kuitenkin että uusiutumalla pärjäämme.

Sodasta huolimatta näyttää siltä, että emme ajaudu lamaan. Talous kasvaa, vaikka niukemmin. Verotuloennustetta nostettiin noin miljardilla eli olemme olleet odotuksissamme pessimistisempiä kuin todellisuus. Pitkän aikavälin haasteet ovat kuitenkin olemassa ja niihin on etsittävä jatkuvasti kestäviä ratkaisuja. Taloutta on tasapainotettava ja siinä paras lääke on tuottavuuden ja työllisyyden vahvistaminen. Silti kitkerämpiä lääkkeitä ja säästöjä tullaan tarvitsemaan.