Tarja Filatov: Ikäihmisten kokemaa väkivaltaa lakaistaan yhä maton alle

Väkivalta ei kysy ikää eikä asemaa. Se voi kohdistua meistä kehen tahansa. 

Väkivalta ei ole vain fyysistä, se voi olla henkistä tai taloudellista väkivaltaa. Väkivaltaa on hoidon tai avun laiminlyönti, toisen oikeuksien rajoittaminen, loukkaaminen ja ihmisarvoa alentava kohtelu.

Lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa ikäihmiset jäävät usein muita pienemmälle huomiolle. 

Iäkkäisiin naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on uskottua yleisempää. Tutkimusten mukaan joka neljäs ikääntynyt suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa tai kaltoinkohtelua viimeisen vuoden aikana. 

Huolestuttavaa on, että yli puolet väkivaltaa kokeneista naisista ei puhu kokemastaan. Häpeä hiljentää.

Usein lähisuhdeväkivalta on saattanut jatkua jo vuosia. Pahoinpitelijä voi olla oma elämänkumppani, mutta lisäksi aikuiset lapset tai sukulaiset voivat kohdella kaltoin vanhuksia. Hoitoalan henkilöstöön kuuluva henkilö voi kohdella kaltoin ikäihmisiä. 

Läheisten tekemään väkivaltaan on usein korkea kynnys puuttua. Väkivallan tekijän on usein läheinen ihminen. Tämä nostaa rikosilmoituksen tekemisen kynnystä.

Ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivaltaa on tutkittu liian vähän. Monissa tutkimuksissa ikääntyneet rajataan pois. Yli 75-vuotiaiden tiedot puuttuvat rikosuhritilastoista. Lisäksi tutkimukset eivät usein tavoita ikääntyneitä ja toimintarajoitteisia ihmisiä. 

Meillä ei ole tarpeeksi luotettavaa ja kattavaa tietoa ikääntyneiden kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta, sen laajuudesta ja vaikutuksista. Tutkimuksen puute heijastuu siihen, että ilmiötä ei tunnisteta tarpeeksi hyvin.

Tutkimusta ikääntyneiden kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta on kehitettävä ja lisättävä. Ilmiön todellinen kuva jää muuten varjoon. Tunnistamalla haavoittuvat ryhmät, lähisuhdeväkivaltaa voidaan estää ja ennaltaehkäistä. 

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi on lisättävä. Koulutuksessa on huomioitava lähisuhdeväkivallan tunnistaminen sekä keinot siihen puuttumiseen ja estämiseen. Taito ohjata tarvittavan avun piirin on oltava osa koulutusta. 

Osallistuin tänään torstaina Suvanto ry:n järjestämään seminaariin “Kätketyt äänet”. Seminaarissa keskusteltiin vanhuksiin kohdistuvasta kaltoinkohtelu ja huijaamisesta.  Esimerkiksi digihuijaukset kohdistuvat usein ikäihmisiin, mutta niistä lisää toisella kerta.

Tarja Filatov: Muovi ei ole välttämättömyystuote

Jokunen vuosi sitten yritin osallistua ”muoviton maaliskuu” -haasteeseen. Alku meni hyvin. Helsingin asunnon lähikaupassa tosin totesin, että pitää syödä iltaruuaksi banaaneja, koska lähes kaikki muu ruoka oli pakattu muoviin. No, kyllä sitä yhden kuukauden banaanilla elää, varsinkin kun päivällä saa töissä oikeaa ruokaa.

Lähdin työmatkalle New Yorkiin. Lopetin haasteen, koska kokoustavintolasta salaatin sai vain muovilaatikossa eikä lounaalle oikein muualle ehtinyt.

Tänään on maailman ympäristöpäivä. Muistutus siitä, että ihmisten toimilla ja muovisaasteilla on yhteys. Ilmastonmuutos ja  luontokato alkavat olla jo tuttuja, mutta yhä puhutaan liian vähän muovin haitoista.

Monta monta vuotta sitten olimme perheen kanssa lomamatkalla Aasiassa ja viidakkokierroksella ympäristötieteilijän kanssa. Hän kertoi silloin pienelle tyttärelleni, että mereen ei saa heittää muovipusseja, koska kilpikonnat luulevat niitä meduusoiksi, syövät ja kuolevat. Tarina jäi mieleen ja herätti meren muovisaasteisiin.  

Maailmassa tuotetaan yli neljäsataa miljoonaa tonnia muovijätettä vuosittain. Ostetaan miljoona muovipulloa joka minuutti, käytetään viisi biljoonaa muovipussia vuosittain. Kaiken kaikkiaan puolet kaikesta tuotetusta muovista on suunniteltu kertakäyttöisiksi – käytetään vain kerran ja sitten heitetään pois. Alle kymmenen prosenttia koskaan syntyneestä muovijätteestä on kierrätetty. 

Muovit, mukaan lukien mikromuovit, ovat luonnossamme. Ne ovat osa geologisia kerrostumia ja ovat  jopa antaneet nimensä uudelle meren mikrobien elinympäristölle, jota kutsutaan "plastisfääriksi".

Olemme tulleet riippuvaisiksi kertakäyttöisistä muovituotteista, vaikka niillä on vakavia ympäristö-, sosiaali-, talous- ja terveysvaikutuksia. Muovia on yhä enemmän ihmisten ja eläinten kehoissa. Muovisaaste on vakava uhka ekosysteemeille, ihmisten terveydelle ja ilmastolle. 

Muovi ei ole välttämättömyystuote. Voimme muuttaa kulutustottumuksiamme, jotta muovia – erityisesti ongelmalliset ja tarpeettomat muovit– voidaan poistaa ja ylipäätään käyttää vähemmän muovia.

Pakkauksia voidaan suunnitella uudelleen, moni joutuu tyhjentämään muoviroskiksen useammin kuin normiroskiksen. Järjestelmiä ja tuotteita voidaan uudistaa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Voimme tehdä enemmän Suomessa, Euroopassa ja koko maailman tasolla.

Tarja Filatov: Puolusta oikeutta olla oma itsesi!

Liian moni lapsi elää köyhyydessä. Suomessa on noin miljoona lasta ja 130 000 heistä elää köyhyydessä. Tämä on suunnilleen kaksi kertaa Hämeenlinnan asukasluku. Suomella ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti varaa tähän.

Lapsuusajan köyhyys, erityisesti vauvaperheiden köyhyys näkyy myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina.

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen on julkisen talouden tasapainottamispaineista huolimatta kannattava investointi.

Taloutta ei pidä tasapainottaa lyhytnäköisesti. Se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin ja lisää köyhyyttä. Tavoitellut säästöt muuttuvat myöhemmin paljon suuremmiksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi.

Vauva- ja lapsiperheiden oikeus varhaiseen tukeen pitää varmistaa. Toivon, että hallitusneuvotteluissa osataan asettaa tavoitteeksi ehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen.

Neuvolat ovat olleet Suomen ylpeys. Nyt ne uhkaavat rapautua resurssipulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimivuus ja riittävät resurssit on välttämätöntä turvata.

Palvelut oleellisia hyvinvoinnille

Ihmisten hyvinvoinnin ja köyhyyden ehkäisyn kannalta palvelujen toimivuus on oleellista. Hyvinvointialueiden uudistamistyölle tulee antaa työrauha.

Miljardin leikkaukset hyvinvointialueille sopivat huonosti aikaan, jolloin rakennemuutosta ollaan alueilla vasta tekemässä ja hinnat nousseet. Ilman mahdollisuutta investoida muutokseen, kustannukset kasvavat.

Viime eduskuntakaudella yksi parhaita tulevaisuusinvestointeja oli oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen. Uudistus on tärkeä nuorille ja koko maan tulevaisuudelle, koska se mahdollistaa osaavamman ja vahvemman työllisyyden. Uudistus on tärkeä nuorten vanhemmille.

Oppivelvollisuuden laajennus merkityksellinen uudistus

Markkinoilla yksi isä käveli määrätietoisesti kohti, ojensi minulle kätensä ja halusi kiittää. Hän kertoi, että ei olisi saanut poikaansa jatkamaan toisella asteella ilman oppivelvollisuuden laajennusta.

Uudistus on merkityksellinen lapsiperheiden toimeentulon näkökulmasta erityisesti nyt, kun inflaatio on korkealla ja hinnat nousussa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei yksin riitä. On vahvistettava peruskoulua. Oppimistulosten eriytyminen peruskoulussa ja perustaitojen heikentyminen ovat vaativat tulevan hallituksen huomiota.

Tuleva pääministeri lupasi, että koulutus on erityissuojeluksessa. Toivon todella, että kokoomus tällä kertaa pitää huolta koulutuksen resursseista varhaiskasvatuksesta korkeimpaan koulutukseen.

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että emme saa jättää lapsillemme velkaa. Velkaa on monenlaista. Jos suitsimme vain taloudellista velkaa, synnytämme sosiaalista velkaa, joka tulee sairaan kalliiksi. Pidetään huolta lastemme tulevaisuudesta kokonaisuudesta huolehtien.

Monen nuoren elämän merkittävimpiä hetkiä

Kevät on ilon ja valon aikaa ja erityisen tärkeää vastavalmistuneelle. Moni kokee tänä keväänä yhden elämänsä merkittävimmistä juhlahetkistä, valmistuipa sitten ammattiin ylioppilaaksi tai jostakin muusta koulutuksesta.

Valmistuessaan moni miettii menneitä vuosia, onnistumisia, iloja suruja ja suurimpia mokia. Mennyt kannattaa ottaa elämänkokemuksena, josta voi saada voimaa tulevaan.

Jokaiselle valmistuneelle nuorelle haluaisin sanoa, että puolusta oikeuttasi olla oma itsesi ja sellainen kuin haluat, koska sinä elät tekemiesi valintojen kanssa. Onnea tulevaan, levitä siipesi ja anna elämän kantaa!

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 28.5.2023)

Tarja Filatov: Säästettiin sitä sotesta kunnissakin

Hyvinvointialueiden rahoitus on monimutkainen juttu. Rahaa on lisätty, mutta se ei silti riitä. Taustalla on inflaatio, joka on nostanut hintoja. Palkkojen nousu vaikuttaa kustannuksiin. Lisäksi yksityisten palvelutuottajien hinnat nousivat voimakkaasti viime vuoden lopussa. 

Alueet lähtivät liikkeelle vajaalla rahoituksella, koska kuntien budjetoidut sotemenot siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta kulut ovat olleet budjettipohjaa korkeammat. Tämä aukko oikaistaan, kun kuntien tilinpäätökset vahvistetaan. Arvio on, että sieltä tulee 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi keväällä saatiin 350 miljoonaa lisärahaa, jolla on voitu tehdä investointeja mm. vanhusten kotihoidon tueksi.

Koko maassa rahoitus on noin 22,5 miljardia. Kaikkiaan 6 % enemmän kuin mitä vuonna 2022 sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin rahaa. Jatkossa rahoitusta haastaa se, että palkkakustannukset kompensoidaan yleisen palkkakehityksen mukaan, vaikka jo nyt hyvinvointialueen korotukset ovat keskimääräistä korkeammat.  

OmaHämeen valtuusto päätti talouden investoinneista ja talouden tasapainotustoimista. Kaikki päätökset eivät ole kivoja ja toivottuja, mutta tasapainosuunnitelma on päätettävä 15.5. mennessä. Tämä siksi, koska valtiovarainministeriö edellyttää ohjelmaa, jotta saamme luvan lainanottoon, jossa Assi-sairaala ja muut jo päätetyt sekä liikkeellä olevat investoinnit voidaan rahoittaa loppuun.

Lähtökohtana ohjelmassa on kotona asumisen tukeminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Tasapainoisen ja  tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen luominen ja tukipalveluiden sekä hallinnon yhtenäistäminen. Yksi suuri väärinymmärrys säästökeskustelussa on se, että ajatellaan ympärivuorokautisessa hoivassa olevia vanhuksia palautettavan kotiin kotihoivan piirin. Ei palauteta. 

Tarkoitus on sijoittaa lisää rahaa, jotta ikäihmiset voivat asua pidempään kotona ja saada sinne enemmän apua. Näitä toimia ovat mm. kotisairaanhoidon vahvistaminen, lääkäripalveluiden tuki kotihoitoon ja asumiseen, kotona tapahtuvan kuntoutuksen lisääminen, yhteisöllisen asumisen kehittäminen jne. Näitä sijoituksia ei olisi voitu tehdä, jos eduskunta ei olisi tehnyt lisäbudjettia.

Tämä ei ole helppo harjoitus, mutta suurin haaste tämän muutoksen tekemisessä ei ole lopulta raha, vaan henkilöstön riittävyys. Jos kaikki jatkuu ennallaan, OmaHäme tarvitsisi lähes 30 prosenttia työmarkkinoille nykyisellään tulevasta työvoimasta. Tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. 

Meidän on muutettava rakenteita. Onnistuttava terveyden edistämisessä ja palveluiden paremmassa kohdentamisessa.

Lisäksi ohjelmassa pyritään siihen, että palveluista kalleimmin tuotetut saataisiin edullisemmin tuotettua. Vuokrista ja tuloista pyritään tinkimään jne. jne.

Tätä tasapainotusohjelmaa vasten huolettaa hallitusneuvotteluissa esillä olevat suunnitelmat, joiden mukaan hyvinvointialueille kohdennettaisiin miljardiluokan säästöt. Kustannusten nousua on hillittävä, mutta rakennemuutokset vaativat aikaa ja rahaa.

Osa syyttää säästötarpeesta hyvinvointialueiden muodostamista. Minä en tähän usko. Säästettiin sitä kunnissakin. Jatkuvasti. Tarpeet kasvavat, nyt ovat kasvaneet resurssit, mutta tarpeet kasvavat nopeammin.

Tarja Filatov: Köyhyydessä eläviä lapsia on enemmän kuin Kuopiossa asukkaita

Liian moni lapsi elää köyhyydessä. Suomessa on noin miljoona lasta eli 130.000 heistä elää köyhyydessä. Tämä on selvästi enemmän kuin Kuopioissa, Suomen 8. suurimmassa kaupungissa, on asukkaita. Suomella ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti varaa tähän.

Lapsuusajan, erityisesti vauvaperheköyhyys näkyy myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. 

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen on julkisen talouden tasapainottamispaineista huolimatta kannattava investointi. Talouden tasapainottamista ei pidä tehdä lyhytnäköisesti ja liian nopealla aikataululla. Se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin, lisää köyhyyttä ja tavoitellut säästöt muuttuvat myöhemmin paljon suuremmiksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi.  

Tänään oli Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous. Linjasimme, että  sosiaaliturvauudistusta on syytä jatkaa parlamentaarisesti ja että välimietinnössä ehdotettuja uudistuksia tulee edistää.

Nyt kun hinnat ovat nousussa on tärkeää, että sosiaaliturvaetuuksiin tehdään indeksikorotukset. Erityisen tärkeää on turvata lapsikorotukset, muuten tuleva hallitus kasvattaa väistämättä köyhyyttä.   

Lapsilisää tulee kehittää edelleen kaikille lapsiperheille kuuluvana etuutena. Siihen tulee tehdä indeksitarkistukset ja laatia monivuotinen ohjelma lapsilisien tason korottamiseksi. Vauvavaiheen köyhyys on kaikkein vaurioittavinta, ensimmäisessä vaiheessa tulee korottaa alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisiä.  

Linjasimme, että vauva- ja lapsiperheiden oikeus varhaiseen tukeen pitää varmistaa. Vauvat ja lapset eivät voi odottaa. Hallitusohjelmassa on syytä asettaa tavoitteeksi ehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen.

Neuvolat ovat olleet Suomen ylpeys. Nyt ne uhkaavat rapautua resurssipulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimivuus ja riittävät resurssit on välttämätöntä turvata. 

Ihmisten hyvinvoinnin ja köyhyyden ehkäisyn kannalta palvelujen toimivuus on oleellista. Hyvinvointialueiden uudistamistyölle tulee antaa työrauha ja turvata riittävät resurssit. Miljardin leikkaukset hyvinvointialueille sopivat huonosti aikaan, jolloin rakennemuutosta ollaan alueilla vasta tekemässä. Ilman mahdollisuutta investoida muutokseen, kustannukset kasvavat.

Kustannuksia saadaan hillittyä, kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja moniammatillista tiimityötä. Silloin ihmiset tulevat autetuiksi kerralla ja ajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä yhteen toimivuus on kaikkein kriittisintä silloin, kun ihmisellä tai perheellä on monenlaisia tarpeita ja ongelmia. 

Päihdepolitiikalla on iso merkitys sosiaali- ja terveyspolitiikan kustannuksiin. Alkoholin saatavuutta ei pidä lisätä. Jos viinit tulevat myyntiin ruokakauppojen hyllylle, se lisää kiistatta alkoholista aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.  

Saatavuuden lisääminen kasvattaa tutkitusti alkoholin kulutusta, lisää päihdehaittoja, päihdekuolemia sekä alkoholikäytön psyykkisesti ja fyysisesti elämänmittaisesti vaurioittamien lasten määrää. Jo nyt alle 3-vuotiaiden lasten huostaanottojen pääsyynä on toisen tai molempien vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma. 

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että emme saa jättää lapsillemme velkaa. Velkaa on monenlaista. Jos suitsimme vain taloudellista velkaa, synnytämme sosiaalista velkaa, joka tulee sairaan kalliiksi. Pidetään huolta lastemme tulevaisuudesta kokonaisuudesta huolehtien. Lapsuudesta ei tule uusintaa, se on suora lähetys.

Tarja Filatov: Ylestä kiehuntaa

Hallitusneuvottelijoiden ensimmäinen julkitullut kiista on Yleisradion nykyinen rahoitus. Rahoitusmalli on sovittu parlamentaarisesti pitkien pohdintojen jälkeen. Laaja poliittinen enemmistö on halunnut turvata Ylen riippumattomuuden. Demokratiassa ei ole perusteltua rahoittaa hallituksen Pravdaa.

Yle on edelleen tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutismedia. Ylen brändi on tutkimusten mukaan parantunut. Yli 80 prosenttia suomalaisista luottaa Yleen, kun taas iltapäivälehtiin vain noin neljännes. Tähän väliin sijoittuvat muut uutismediat.

Kannatus sille, että Yle on täyden palvelun talo, on ollut laajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Yle palvelee kaikkia suomalaisia ja sillä on laaja maantieteellinen ulottuvuus maakunnissa olevien toimitusten kautta. Yle tarjoaa uutisia, ajankohtaisohjelmia ja pienille yleisöille kohdennettuja ohjelmia, viihdettä ja urheilua, koska kaikilla ei ole varaa kaupallisiin kanaviin. 

Ylen rahoitus on noin 500 miljoonaa. Jos tästä leikataan yli neljännes, kuten julkisuudessa on esitetty, niin Ylen rooli muuttuu. Se, että Yleisradion rahoitusta suunnitellaan leikattavaksi, ei ole majesteettirikos. Näin on tehty ennenkin. Esitetyt summat ovat kuitenkin kohtuuttomia. Ne vaarantaisivat mm. alueellisten toimitusten olemassaolon.

Poliittinen ohjelmisto-ohjaus on majesteettirikos. Vapaassa maassa pitää vallita journalistinen vapaus. Halu ohjata ohjelmapolitiikkaa löytyy perussuomalaisten poliittisista ohjelmista. Säästää saa, mutta näpit irti ohjelmistosta.

Kohu nousi siitä, kun perussuomalaisten hallitusneuvottelija kyseli sosiaalisessa mediassa, mitä kanavia tai ohjelmistoja Ylestä voidaan leikata. Tulevan pääministerin julkinen vastaus oli onneksi, että ohjelmistoon ei puututa. Tämä ei perussuomalaista neuvottelijaa tyydyttänyt, vaan varjoneuvottelut jatkuivat somessa.

Kohun seurauksena hallitusneuvottelijat päätyivät tekemään some-etiketin neuvotteluihin. Mikähän etiketti seuraavaksi?

Perussuomalaiset ovat aktiivisia somessa. Tästä arvostus heille. Algoritmit kuplaannuttavat viestintäämme, sitä mitä klikkaa saa enemmän ja enemmän. Siksi on tärkeää, että seuraamme monenlaista mediaa: Yleä, Maikkaria, maakuntalehtiä, eri arvopohjan omaavia julkaisuaja. Samaa asia on hyvä katsoa monen tuottajan näkökulmasta. Myös Ylessä samaa asiaa tarkastellaan usein hyvin erilaisista näkökulmista. Onneksi.

Tarja Filatov: Millä erottaa fakta valheesta netissä?

Euroopan neuvoston Nuoret ja media -raportti kuvaa haasteita, joita digitaalinen viestintä tuo. Tässä asiassa kannattaa muistaa, että lasten ja nuorten oikeudet ovat vanhempien ja aikuisten vastuita. 

Netti luo verkostoja, rakentaa identiteettiä, vaikuttaa demokratiaan ja muokkaa jopa kokonaisia yhteiskuntia.

Perinteisessä mediassa on on etsitty sananvapauden ja vastuullisuuden tasapainoa, mutta digitaalisessa maailmassa säätely on vielä vaikeampaa. 

Millä suojata nuoren tietoja ja yksityisyyttä, kun datasta on kasvanut merkittävä ja arvokas raaka-aine businekselle?

Millä estää vahingollisen materiaalin esimerkiksi laittoman pornografian leviämistä, kun materiaalin tuottajaa ja levittäjän alkuperää on lähes mahdoton jäljittää?

Millä mahdollistaa verkon äärettömän tiedon ja mahdollisuuksien hyödyntäminen turvallisesti? 

Millä erottaa fakta valheesta? Millä säilyttää moniäänisyys, kun algoritmit valitsevat puolestamme?

Nuorten kohdalla kyse on vapaudesta ja vastuusta, mutta myös suojelemisen ja kukoistuksen mahdollisuuksien välisestä tasapainosta. 

Digitaalista lukutaito on tärkeä väline, jolla nuoret voivat paremmin ymmärtää, mitä heidän toimistaan verkossa seuraa. 

Koulu on avainasemassa siinä, että nuoret oppijat saavat tietoa yksityisyyden suojaamisesta, profiloinnin ja manipuloinnin mahdollisuuksista sekä internetin käytön pitkän aikavälin vaikutuksista.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan opettajista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että opetussuunnitelman tulisi sisältää aiheita datataloudesta. Saman aikaan 72 prosenttia kertoo, että opetussuunnitelmassa ei ole mitään aiheeseen liittyvää.

Opettajista 59 prosenttia kokee, että heidän omat digitaaliset taitonsa ovat hyvät, mutta samaan aikaan vain 24 prosenttia kertoi ymmärtävänsä, kuinka dataa kerätään ja hyödynnetään.

Oleellista  on siis kysyä, miten kouluttaa kouluttajia? 

Toinen tärkeä keino on luoda nuorille turvallisia digitaalisia palveluja.  Yksi mahdollisuus on Reilun kaupan sertifiointimerkin (Fair Trade Label) kaltainen ”reilun datan merkki”, joka helpottaisi kestävällä tavalla toimivien digitaalisten palvelujen tunnistamista. 

Ikävä kyllä yritykset eivät näe tätä positiivisen markkinoinnin keinona, koska Suomessa vain 1/3 yrityksistä kannattaa sertifiointia.

Digitaalisessa maailmassa on tärkeää tietää, miten ihmisten henkilökohtaista dataa käytetään. Käyttöehtojen tulee olla selkeät ja helppokäyttöiset. Yksilön pitää voida hyväksyä ja kieltäytyä henkilökohtaisen datansa myymisestä/luovuttamisesta kolmansille osapuolille ja saada tieto siitä, mitä tietoja hänestä on kertynyt.

Ja mikä tärkeintä erityisesti nuorten kannalta ihmisen voida helposti tuhota itsestään kertynyt  data.

Nämä samat asiat on listattu Euroopan unionin tietosuoja-asetuksessa, mutta elävässä elämässä säännöt eivät toimi.

Jo olemassa olevasta säätelystä pitäisi tehdä arjessa toimivampaa.

Tarja Filatov: Jokainen numero on rikkoutunut elämä

Ei ole muiden lapsia, on vain lapsia, muistutti Ukrainan ensimmäinen nainen Olena Zelenska, kun hän puhui meille Euroopan neuvoston täysistunnossa torstaina. 

Kävimme läpi raporttia, joka käsittelee Ukrainasta Venäjälle pakkosiirrettyjä siviilejä ja lapsia. 

Zelanska kertoi lapsista, jotka on viety pakolla Ukrainasta Venäjälle. Lapsille valehdellaan, että vanhemmat ovat hylänneet heidät tai että vanhemmat ovat kuolleet tai että he ovat vankilassa loppuelämänsä. 

Hän kertoi 361 onnellisesta lopusta, jossa lapset oli onnistuttu pelastamaan takaisin vanhemmilleen tai isovanhemmilleen. 

Yhdessä tapauksessa isä heitettiin vankilaan ja kolme lasta ”varastoitiin” Moskovaan. Lapset onnistuttiin pelastamaan ennen kuin heidät pakkoadobtoitiiin venäläistettäviksi. Mezhevyn perhe kuului onnekkaisiin.

Ikävä kyllä surullisia, järkyttäviä, tuomittavia loppuja on yli 19.000, jopa enemmän. Koska tarkkaa lukua ei voida sodan keskellä tietää.

Lasten varastaminen vanhemmiltaan ja käyttäminen aseena on rikosten rikos. Julmin kaikista. 

Venäjä vie lapset uudelleenkoulutusleireille aivopestäviksi. Osasta nuoria koulutetaan sotilaita taistelemaan Ukrainaa vastaan. 

Venäjän valtio suunnittelee ja organisoi järjestelmällisesti toimintaa. Konseptiin liittyy kaikilla tasoilla poliittista päätöksentekoa ylhäältä alaspäin. Venäjän hallintoelimet ja valtion instituutiot ovat täytäntöönpanon taustalla. 

Kodeistaan ​​ja perheistään kidnapattujen lasten "uudelleenkoulutus" on pakkovenäläistämistä. 

Lapset eivät saa puhua ukrainaa tai ilmaista ukrainalaista identiteettiään ja kulttuuriaan. Heille tarjotaan vain venäjän kieltä, kulttuuria ja propagandauutisia.

Heidät pakotetaan ”uuteen historiaan”. Vierailut "isänmaallisilla" kohteilla, sotilaskoulutus, Ukrainan kielen, kulttuurin ja historian halveksuminen on osa heidän uudelleenkoulutustaan. Kyse on kansanmurhasta.

Ukrainan viranomaiset sekä kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt työskentelevät intensiivisesti dokumentoidakseen ja tutkiakseen siviilien pakkosiirtoja sekä karkotuksia. Tekevät työtä löytääkseen, tukeakseen ja vapauttaakseen uhrit sekä yhdistääkseen heidät perheisiinsä ja kotiympäristöönsä. 

Tätä työtä vaikeuttavat äärimmäisen vaikea, vihamielinen tilanne ja salailu, jonka suojissa Venäjä julmuutta harjoittaa. 

Pakkosiirrettyjen lasten kansanmurharikos on tutkittava perusteellisesti ja asetettava syylliset syytteeseen. 

Euroopan neuvosto vaatii Venäjää lopettaa välittömästi ja ehdoitta ukrainalaisten lasten pakkosiirrot. Palauttamaan lapset vanhemmilleen ja kotimaahansa. Vaatii, että kansainväliset yhteisöt ja avustusjärjestöt saavat esteettömän, välittömän ja turvallisen pääsyn lasten luo turvaamaan lasten ihmisarvoista kohtelua ja turvallista paluuta.

Tänään päätimme, että Euroopan neuvoston yleiskokous tukee tarvetta kirjata, kerätä ja arvioida perusteellisesti todisteita kansanmurharikoksesta, kuten Rooman perussäännössä ja kansanmurhaa koskevassa yleissopimuksessa määrätään. 

Yleiskokous tukee Venäjän ukrainalaisten lasten pakkosiirtoja ja karkottamista koskevan valtion politiikan tutkimista ja syyttämistä. Se tukee Ukrainan toimia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja kansainvälisessä tuomioistuimessa. 

Tämä tuntuu kovin pieneltä niitä kauheuksia vastaan, mitä Venäjä tekee.  Mutta se on oikeudellinen toimi, jolla syylliset voidaan saada tuomiolle. Sota Ukrainassa vaatii toisenlaisia tukitoimia. Ja onneksi niitäkin tehdään. 

Kun sota saa aikaan voimattomuuden tunteen ja ajattelen, että pienillä asioilla ei ole merkitystä, muistan hyttysen ininän hiljaisessa huoneessa. Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus.

Tarja Filatov: Opi perusasiat ja vielä enemmän

Minkä kirjan luit viimeksi? Nautitko, opitko uutta, innostuitko? Luitko iltasatua lapsellesi? Keskustelitteko sadun sisällöstä?

Minä luin Se päättyy meihin -kirjan. Coleen Hooverin kirja kertoo lähisuhdeväkivallasta ja on koskettava tarina siitä, miksi naisen on vaikea lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta.

Iltasatuja meillä luettiin kovasti tyttäreni ollessa pieni. Vielä isompanakin. Silloin tosin lukijan ja kuuntelijan rooli vaihtui. 

Joskus huoletti kun kirjasarjojen päähenkilöt kasvoivat kirja kirjalta, mutta oma lapsi pysyi vielä pienenä. Eikä sarjan seuraava kirja ollutkaan enää ihan sopivaa pikkulukijalle. Oli hankalaa päästää irti kirjasarjasta kesken. 

Luemme nykyisin enemmän kuin koskaan. Tietoa pukkaa joka tuutista. Facet, tvitterit, instat ja whats upit ovat täynnä tekstiä ja kuvia. TikTok tekee jopa kansanedustajia. Tekstiä, mutta myös kuvaa on osattava lukea. 

Netistä ja Googlelta voi kysyä mitä tahansa, mutta voi saada vastaukseksi mitä tahansa.

Oleellista on, ymmärrämmekö lukemamme. Osaammeko olla lähdekriittisiä, erottaa faktan ja fiktion, oikean ja valemedian.

Tiedon saannin helppous on laskenut keskittymiskykyämme.  Lähes kaikki maailman tieto on ulottuvillamme, mutta sitä käytetään hätiköiden ja valikoidun tiedon varassa tehdään nopeita johtopäätöksiä.

Nyt jos koskaan on tarve kriittiselle lukutaidolle ja oppimaan oppimiselle. Omasta kuplasta ulos näkemiselle. Vahvemmalle koulutukselle.

Maailman muutos, monimutkaiset ongelmat ja uudistuva työelämä edellyttävät entistä parempaa lukutaitoa. Nykypäivänä ei riitä, että osaa lukea ABC-kirjaa. 

Elämän edellyttämät aakkoset tulee oppia peruskoulussa. Toisella asteella otetaan haltuun tulevaisuuden ja  työelämän vaatimia tietoja ja taitoja. 

Oppivelvollisuuden pidentäminen on Sanna Marinin hallituksen tulevaisuusteko. Se edistää yhdenvertaisuutta ja vahvistaa työllisyyttä. Vaikka laki on ollut vain vähän aikaa olemassa, niin arviot sen vaikutuksista ovat olleet positiivisia.

Suomessa lukutaitoa pidetään itsestään selvyytenä ja  kaikilla on mahdollisuus oppia lukemaan. 

Maailmassa lukutaito on parantunut ja noin 90 prosenttia nuorista osaa lukea. Mutta yhä yli 770 miljoonaa aikuista on vailla lukutaitoa ja peruskoulun ulkopuolella on 11 prosenttia maailman lapsista.

Lukutaitoon kova juttu. Ja lukemisen ymmärtäminen sekä kriittinen lukutaito vielä kovempi. 

Tänään illalla avaan uuden kirjan Niko Hallikaisen Suuri märkä salaisuus. Saatan lukea muutakin, jos ennätän.

Tämä viikko on lukuviikko. Lukuviikko on yksi Suomen pitkäikäisimmistä lukutaitokampanjoista. Lukuviikon järjestää Lukukeskus.

Tarja Filatov: Politiikan yhteinen pöytä

Nailonnarua vai hamppua? Kyynelsilmäinen mies kertoi kaverinsa näin häneltä kysyneen. Vaalikentillä näkyy ihmiselämän kirjo hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa. Vaikeina aikoina tärkeää on perusasiat: turvallisuus, työ, terveys ja toimeentulo. Vaaleissa ratkaistaan, millaisin keinoin näitä elämän tärkeitä asioita vahvistetaan.

Itse ajattelen, että meidän on rakennettava myötätuntoisempaa Suomea. Palata yhteisen pöydän ääreen ja etsiä vastauksia aikamme viheliäisiin ongelmiin.

Talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti. Tarvitsemme kasvua ja työllisyyttä, lisää tuloja ja vähemmän menoja. Molempia. Ihmisten toimeentulo on turvattava hintojen noustessa. Eläkeläiset, pienituloiset lapsiperheet ovat todella tiukoilla. Eivätkä he ole ainoita.

Kykymme osallistua talouden tasapainottamiseen on erilainen. Siksi suurituloisten veronkevennykset istuvat huonosti tähän aikaan. Se tarkoittaisi, että muiden kukkarolla käydään enemmän. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten ihmisten toimeentuloa voidaan helpottaa veronkevennyksin. Varsinkin koska keskituloisten verotus on käytännössä kireämpää kuin suurituloisimpien.

Viime vuonna kertyi verotuloa kuusi miljardia enemmän kuin ennakoitiin. Yrityksillä meni aiempaa paremmin ja työllisyys vahvistui. Kasvupolitiikalla on iso merkitys. Työllisyyden Akilleen kantapää on ihmisten jaksaminen ja työvoiman riittävyys. Työn laatua ja työhyvinvointia on parannettava, koska väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta.

Meillä olisi noin 130.000 työllistä enemmän, jos kaikki työpaikat olisivat täyttyneet. Julkinen talous vahvistuisi lähes neljällä miljardilla. Maahanmuutto on yksi osa työvoiman saatavuutta, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. 

Samaan aikaan meillä on aivan liian iso joukko ihmisiä työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. Heitä ei pidä syyllistää työttömyydestään, vaan tarjota tehokkaammin apua työllistymiseen.

Erityisen tärkeää on koulutus, koska työelämä muuttuu. Koulutukseen on panostettava tutista tohtorinhattuun, koska se on paras vakuutuksemme muuttuvassa maailmassa. Työn tuottavuutta on nostettava, mutta se on tehtävä fiksusti - ei ihmistä tuhlaten.

Toinen tärkeä asia on terveydenhuolto, koska poikkeuksellisen monen työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Nyt ei ole aika säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan tehdä rakenneuudistus huolella. Panostaa ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen apuun. Apua on saatava ja lääkäriin päästävä tarvittaessa. Koronan tuoma hoivavelka on selätettävä ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettava. 

Henkilöstön hyvinvointia ja saatavuutta on parannettava. Yhtä vippaskonstia saatavuuteen ei ole, on käytettävä kaikkia keinoja ja mietittävä millä osaamisella, mitäkin työtehtäviä tehdään.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ikäihmisille kuuluu arvokas elämä. Turvallinen kotona asuminen on varmistettava, samoin pääsy palveluasuntoon tarvittaessa. On luotava keinoja, joilla yksinäisyyttä ehkäistään. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia läheisinä.

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa, siksi laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu kuuluvat jokaiselle. Harrastukset on turvattava ja nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä. 

Olemme nuorille ja lapsille sen velkaa, että pidämme huolta maapallosta. Varastosta ei löydy uutta, jos tuhoamme maapallon, siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja luontokatoa torjuttava sosiaalisesti reilulla tavalla.​

Yritetään parhaamme mukaan etsiä yhteisiä pöytiä, ymmärtää toisiamme ja erilaisten ihmisryhmien tarpeita. Muistaa, että vapauteen kuuluu aina vastuu. Myös sananvapauteen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 1.4.2023)